Todellakin... Jo ensimmäisessä kirjoituksessani paneuduin hieman kinkkuun, eli hyvinkin jalon eläimen erinomaiseen lihakönttiin. Eräs tuttuni (naispuoleinen) ihmetteli suuresti sitä, miten miehille voi tietty lihanpala olla niin tärkeä, että ennen joulua paistetaan "harjoituskinkku", jouluna yksi ja mielellään vielä joulun jälkeenkin kun halvalla saa. Onko tuo nyt ihme? Täytyy myöntää, että allekirjoittanukin teki harjoituskinkun, eikä siitä aikaa ole kun ystäväni kanssa paistoimme laskiaiskinkunkin. Sattui maksamaan nippanappa €uron kilo siinä vaiheessa.
Kinkku ON kuitenkin herkullinen ja monikäyttöinen eväs. Lämpinä uunista tulleena, kylmänä leivän päällä, kinkkusalaatissa, kinkkumunakkaassa tai yksinkertaisesti hiukopalaan juuri silloin kuin siltä tuntuu. Jos miesten kinkunhimoa haluaa pohtia syvemmältä, voi esiin ottaa primitiivisyyden. Sitähän se juuri on. Mies tuntee syvää yhteenkuuluvuutta esi-isiensä kanssa, kun pöydällä höyryää jättimäinen lihaköntti, josta voi sormin, veitsellä tai vaikka vain hampain repiä reippaita kimpaleita ja mennä omiin oloihinsa sohvannurkkaan syömään ilman sen suurempaa hienostelua. (Ei, tämä EI ole tieteellinen tutkimus, vain muiden miesten kanssa käytyjen keskustelujen syväluotaava tulos). Kinkku siis herättää miehissä tuntemuksia. Toki onhan se ymmärrettävää jos nainen kummeksuu miehen himokasta katsetta ja käytöstä lihanpalaa kohtaan. Jos moista katsetta ei ole emäntä nähnyt itseensä suuntautuvan aikoihin, saattaa olla että parisuhde on hieman väljähtänyt... Toisaalta - onko se kinkun vika?
Mutta se alkuhöpinoistä ja asiaan. "Leka setä veistänsä terottaa - ja luistansa porsaan erottaa..." Asian ytimessä on joulukinkku. Eipä siinä, ei Lekallakaan ole sinänsä mitään perinteistä sinappihuntu/neilikkapossua vastaan, mutta jos haluaa kokeilla jotain muuta, tässä pari ehdotusta possun hunnuksi ja paistoehdotus.
Kinkunpaisto-ohje:
Alkuun kannattaa muistaa, että reilunkokoinen jäinen possu ei sula ihan tuokiossa. Pienempi viiden kilon kinkkukin ottaa jo sen 2-3 vuorokautta. Jäistä kinkkua ei todellakaan kannata pistää uuniin jos ei halua joulurusinaa.
Kun kinkku on sulanut, täräytä uuni 175 asteeseen. Kinkku ineen "au naturel" ja laske heti lämpö 120-125 asteeseen. Miedossa lämmössä on possun hyvä köllötellä ja tottakai kamarapuoli päällä. Paistoaika näissä lämpötiloissa on n.1h15min per kinkkukilo. Jos satut omistamaan paistolämpömittarin, junttaa se heti alussa kinkun paksuimpaan kohtaan luukosketusta vältellen ja odottele kuola valuen, uunia tuijottaen, että lämpötila nousee n.75 asteeseen. Jos digautat ylikypsäntyylisestä voi lämmön antaa nousta 80 asteeseenkin. Näillä mennään. Pidä huoli, että paistoalustalla on aina hieman vettä, ei pääse rasva kärähtämään ja saat talteen mukavan liemen.
Seuraavaksi pari vaihtoehtoista kuorrutetta. Kuorrutushan tapahtuu siten, että kun kinkku on kypsä, otat sen uunista huilaamaan ainakin tunniksi - tiedän, tämä on hankalin vaihe - kuorit kamaran pois (ja verkon jos moinen on), kuorrutat omavalintaisella tavalla ja sen jälkeen jälkilöylyihin, eli 225 asteeseen 15 minuutiksi.
BBQ-huntu:
Hyvin yksinkertainen setti. Osta kaupasta hyväksi havaitsemaasi BBQ soosia. Hyviä vaihtoehtoha ovat esim HP-BBQ ja jos hieman jytäkämmästä pitää niin Pain kastikkeista esim. Jamaican BBQ. Nappaa samalla maustehyllystä matkaan jalopenojauhetta jo haluat. Sirottele sitä leppoisasti possun päälle, hiero lihaan ja lorauta BBQ soosi päälle. Levittele kunnolla ja uuniin yllämainitulla tavalla. Kyseinen huntu sai testiraadilta syviä huokauksia ja eräs syönyt totesi syöneensä kerralla enemmän kinkkua kuin koskaan ennen elämässään yhteensä. Varsin toimiva siis.
Omenahuntu:
Tämä on, usko tai älä, myös varsin kielen mennessää vievä veto. Sopii myös monien mielestä "joulutunnelmaan", mikä se sitten onkaan. Omenahilloa, grillimaustetta ja ripaus chilijauhoa. Eli otat astian mihin laitat sen verran omppuhilloa, mitä kuvittelen sian päälle menevän leviteltynä, sekaan 2rkl grillausmaustetta ja 1tl chiliäjauhetta (voi tehdä myös ilman chiliä, mutta usko pois, että se antaa pikantin lisän), sekoitat aineet ja levität kinkun päälle. Uuniin yllämainitulla tavalla.
Koko paisto- ja kuorrutusoperaation ajan voi kuunnella esim. Heviparta Hietalan versiota Sylvian joululaulusta ja muita vastaavia "Raskasta joulua" vetoja jos välttämättä haluaa joulujutuilla itseään piinata. Ellei, kuuntele legendaarisimmat lättysi läpi, koska kinkkua kuolatessa on aikaa moooonta tuntia... \,,/
maanantai 20. joulukuuta 2010
sunnuntai 12. joulukuuta 2010
Mikä ihmeen Joulu?
Kohta on Joulu. Monien ihmisten suosikkijuhla - toisten pahin painajainen. Leka itse ei oikein ymmärrä koko härdelliä, joka nykyään tuntuu alkavan jo melkein syyskuun alusta. Lahjamainoksia tunkee postiluukun täydeltä ja niitä saa olla melkein päivätasolla viemällä reppukaupalla roskiin. TV tunkee tekopirteitä joulurallatuksia ja kaikessa on "rauhallisen joulun salaisuus". Suomalainen Jouluhan on tänäpäivänä hyvin mielenkiintoinen resepti. Monen kulttuurin talvipäivänseisauksen juhla, vanha kunnon suomalainen Kekri ja muut vanhat pakanatavat sekoitettuna reippaasti ja koristeltuna ripauksella kristittyjen hössötyksiä ja Ameriikan Coca-Cola kulttuuria. Ota siitä sitten selvää...
Lekan talvipäivänseisaus, Joulu, Yule tai ihan miksi sitä tahtoo kutsua, on yleensä täydellinen kun pöydässä on kinkkua, rosollia, itse graavattua lohta ja jo aiemmin blogissakin esiintynyttä sillisalaattia. Tulen tässä vielä joulun alla päivittämään tänne läjän joulueväs ehdotuksia, mutta nyt mennään pakkasista hetkeksi vielä etelän kuuman auringon alle, tarkalleen sanottuna Espanjaan. Upean monipuolinen keittiö, herkullisilla mauilla ja hyvillä mausteilla. Kuka ei voisi pitää? Nyt tosiaan yksi allekirjoittaneen henkilökohtaisista suosikeista eli "Gambas al ajillo" - valkosipulikatkaravut...
Ainekset:
400-600g Katkarapuja (ihan oman maun mukaan isoja pyrstöjä, kuorittuja, kuorimattomia)
1/2dl oliiviöljyä
5-6 valkosipulin kynttä
2kpl pieniä kuivattuja chilipalkoja (tulisuusaste oman siedon mukaan)
2tl sitruunamehua
hiukan persiljaa tai ruohosipulia
Valmistus:
Koska ollaan keskellä synkkiä talvipäiviä, aseta suurella kunnioituksella levylautaselle yksi Suomimetallin hienoimmista helmistä, eli Amorphiksen Black Winter Day. Alkuun merieliöt pitäisi saada sulamaan hieman keinotekoisesti aiheutetusta ikiroudastaan, eli voit joko lorauttaa lämmintä vettä tiskialtaaseen tai johonkin astiaan ja heitä koko pussillinen pieniä mulkosilmiä odottelemaan vuoroaan. Vaihtoehtoisesti avaa pussi, kaada ravut siivilään ja huljuttele lämpimän veden alla hetki. Siinähän sulavat.
Koska rapatessa - tai tässä tapauksessa paistaessa roiskuu, ota korkealaitainen paistokasari tai pata ja lorauta öljy valitsemaasi paistolaitteeseen. Terävä astalo käpälään ja siivuta valkosipulinkynnet ohuiksi biiteiksi. Yhden tai kaksi kynttä voi myös murstaka jos haluaa. Valkosipuli ja chilit kylmään kasariin ja vasta nyt hella päälle. Maku avautuu räväkämmin kuin emäntäsi pikkutunneille venähtäneen miestenillan jälkeen.
Odottele, että öljy on kuumaa ja pläjäytä tässä vaiheessa katkat sekaan, hämmennä rauhallisesti käännellen jotta pinkit pikkueliöt saavat hieman väriä ja pienennä hella kolmoselle. Paistokseen voi tässä vaiheessa heittää vielä persiljan tai ruohosipulin ja anna paistoksen muhia vielä aivan muutama minuutti, rauhallisesti sekoitellen.
Levyltä pois ja astia keskelle pöytää, sitruunamehu sekaan, patonkia kaapista dippaamista varten ja evästämään. Muy delicioso! \,,/
Lekan talvipäivänseisaus, Joulu, Yule tai ihan miksi sitä tahtoo kutsua, on yleensä täydellinen kun pöydässä on kinkkua, rosollia, itse graavattua lohta ja jo aiemmin blogissakin esiintynyttä sillisalaattia. Tulen tässä vielä joulun alla päivittämään tänne läjän joulueväs ehdotuksia, mutta nyt mennään pakkasista hetkeksi vielä etelän kuuman auringon alle, tarkalleen sanottuna Espanjaan. Upean monipuolinen keittiö, herkullisilla mauilla ja hyvillä mausteilla. Kuka ei voisi pitää? Nyt tosiaan yksi allekirjoittaneen henkilökohtaisista suosikeista eli "Gambas al ajillo" - valkosipulikatkaravut...
Ainekset:
400-600g Katkarapuja (ihan oman maun mukaan isoja pyrstöjä, kuorittuja, kuorimattomia)
1/2dl oliiviöljyä
5-6 valkosipulin kynttä
2kpl pieniä kuivattuja chilipalkoja (tulisuusaste oman siedon mukaan)
2tl sitruunamehua
hiukan persiljaa tai ruohosipulia
Valmistus:
Koska ollaan keskellä synkkiä talvipäiviä, aseta suurella kunnioituksella levylautaselle yksi Suomimetallin hienoimmista helmistä, eli Amorphiksen Black Winter Day. Alkuun merieliöt pitäisi saada sulamaan hieman keinotekoisesti aiheutetusta ikiroudastaan, eli voit joko lorauttaa lämmintä vettä tiskialtaaseen tai johonkin astiaan ja heitä koko pussillinen pieniä mulkosilmiä odottelemaan vuoroaan. Vaihtoehtoisesti avaa pussi, kaada ravut siivilään ja huljuttele lämpimän veden alla hetki. Siinähän sulavat.
Koska rapatessa - tai tässä tapauksessa paistaessa roiskuu, ota korkealaitainen paistokasari tai pata ja lorauta öljy valitsemaasi paistolaitteeseen. Terävä astalo käpälään ja siivuta valkosipulinkynnet ohuiksi biiteiksi. Yhden tai kaksi kynttä voi myös murstaka jos haluaa. Valkosipuli ja chilit kylmään kasariin ja vasta nyt hella päälle. Maku avautuu räväkämmin kuin emäntäsi pikkutunneille venähtäneen miestenillan jälkeen.
Odottele, että öljy on kuumaa ja pläjäytä tässä vaiheessa katkat sekaan, hämmennä rauhallisesti käännellen jotta pinkit pikkueliöt saavat hieman väriä ja pienennä hella kolmoselle. Paistokseen voi tässä vaiheessa heittää vielä persiljan tai ruohosipulin ja anna paistoksen muhia vielä aivan muutama minuutti, rauhallisesti sekoitellen.
Levyltä pois ja astia keskelle pöytää, sitruunamehu sekaan, patonkia kaapista dippaamista varten ja evästämään. Muy delicioso! \,,/
lauantai 4. joulukuuta 2010
Fisu, fisu, fisuuuuuuuuuuu...
"YÖK! Ruotoja! En tykkää kalasta. Ihan kauheeta. Haisee. Pahaa."
Plääh. Leka ei tajua ihmisten kalainhoa. Kalasta saa aivan käsittämättömän hyviä eväitä ja kun tuhansien järvien maassa asutaan, sitä on myös saatavilla. Kun Tanskalainen ystäväni kävi viimeksi Suomessa, hän ei olisi halunnut muuta syödäkään kuin kalaa. On kuulemma käsittämättömän halpaa smörrebröödikansan hintatasoon verrattuna. Plus että vaikkei Leka varsinaisesti mikään terveysintoilija olekaan, kala on oikeasti terveellistä.
Nyt siis kiusataan vetten asukkien inhoajia oikein urakalla ja sekoitetaan vielä sienet sekaan. HAH! Siitäs saatte...
Kaikki alkaa siitä, että käy onkimassa lohen. Jos nyt ei satu olemaan kalamiehiä, kaupasta tai "hallin pakalta" saa varmasti tuoretta fisua.
Ainekset:
Syöjämäärästä riippuen mukavan kokoisia lohifileen paloja
Tuoreita herkkusieniä (esim. rasiallinen valmiiksi pakattuja, tai irtomyynnistä esim 6-8 vähän koosta riippuen)
loraus oliiviöljyä
1 iso sipuli
Yrtti-valkosipuli tuorejuustoa
1 rkl hunajaa
Persiljaa
hyppysellinen sitruunapippuria
Valmistus:
Pläjäytä pannu hellalle ja kuumenna nelosella niin pitkään, että se on lämmin.
Odotellessa suosikkikeklu käteesi ja halkaise herkkusienet, jotka voikin laittaa suoraan pannulle. Pyörittele sieniä sen aikaa, että sienten omat nesteet alkavat kuplia ja lisää puolikkaiksi renkaiksi pilkottu sipuli mukaan tekeleeseen. Sekoittele vielä hetki, kaada sekaan oliiviöljyä ja nosta lämpö vitoselle. Raivaa ihan reippaalla otteella pannulle tilaa lohenpaloille (joiden tulisi olla n.5cm leveitä suikuloita) ja laita ne nahkapuoli alaspäin pannulle. Samalla voit laskea lämmön takaisin neloselle. Paista nahkapuolelta viitisen minuuttia siten, että palojen kyljet alkavat näyttää kypsiltä, käännä ja paista pari kolme minuuttia. Käännä uudelleen nahkapuoli alas ja ripottele sitruunapippuri herkullisen väristen kidussankankareiden päälle. Lisää puoli purkillista tuorejuustoa, sekä hunaja. Muhittele miedolla lämmöllä (kakkosella) n. 10min ja lisää jälkilämpöön
persiljaa ja vaikka ripaus tilliä ihan oman maun mukaan.
Naatiskele perunan tai riisin kanssa, muiden kalaruokia vihaavien seurassa ja hauku kalaa koko ajan kun syöt. Sen jälkeen kun vieraat ovat lähteneet voit nuolla tarjoiluastian... Sitten sohvalle vedenalaisten ajatusten kera ja fiilistelemään vaikka vanhaa klassikko. Dio - Holy Diver. \,,/
Plääh. Leka ei tajua ihmisten kalainhoa. Kalasta saa aivan käsittämättömän hyviä eväitä ja kun tuhansien järvien maassa asutaan, sitä on myös saatavilla. Kun Tanskalainen ystäväni kävi viimeksi Suomessa, hän ei olisi halunnut muuta syödäkään kuin kalaa. On kuulemma käsittämättömän halpaa smörrebröödikansan hintatasoon verrattuna. Plus että vaikkei Leka varsinaisesti mikään terveysintoilija olekaan, kala on oikeasti terveellistä.
Nyt siis kiusataan vetten asukkien inhoajia oikein urakalla ja sekoitetaan vielä sienet sekaan. HAH! Siitäs saatte...
Kaikki alkaa siitä, että käy onkimassa lohen. Jos nyt ei satu olemaan kalamiehiä, kaupasta tai "hallin pakalta" saa varmasti tuoretta fisua.
Ainekset:
Syöjämäärästä riippuen mukavan kokoisia lohifileen paloja
Tuoreita herkkusieniä (esim. rasiallinen valmiiksi pakattuja, tai irtomyynnistä esim 6-8 vähän koosta riippuen)
loraus oliiviöljyä
1 iso sipuli
Yrtti-valkosipuli tuorejuustoa
1 rkl hunajaa
Persiljaa
hyppysellinen sitruunapippuria
Valmistus:
Pläjäytä pannu hellalle ja kuumenna nelosella niin pitkään, että se on lämmin.
Odotellessa suosikkikeklu käteesi ja halkaise herkkusienet, jotka voikin laittaa suoraan pannulle. Pyörittele sieniä sen aikaa, että sienten omat nesteet alkavat kuplia ja lisää puolikkaiksi renkaiksi pilkottu sipuli mukaan tekeleeseen. Sekoittele vielä hetki, kaada sekaan oliiviöljyä ja nosta lämpö vitoselle. Raivaa ihan reippaalla otteella pannulle tilaa lohenpaloille (joiden tulisi olla n.5cm leveitä suikuloita) ja laita ne nahkapuoli alaspäin pannulle. Samalla voit laskea lämmön takaisin neloselle. Paista nahkapuolelta viitisen minuuttia siten, että palojen kyljet alkavat näyttää kypsiltä, käännä ja paista pari kolme minuuttia. Käännä uudelleen nahkapuoli alas ja ripottele sitruunapippuri herkullisen väristen kidussankankareiden päälle. Lisää puoli purkillista tuorejuustoa, sekä hunaja. Muhittele miedolla lämmöllä (kakkosella) n. 10min ja lisää jälkilämpöön
persiljaa ja vaikka ripaus tilliä ihan oman maun mukaan.
Naatiskele perunan tai riisin kanssa, muiden kalaruokia vihaavien seurassa ja hauku kalaa koko ajan kun syöt. Sen jälkeen kun vieraat ovat lähteneet voit nuolla tarjoiluastian... Sitten sohvalle vedenalaisten ajatusten kera ja fiilistelemään vaikka vanhaa klassikko. Dio - Holy Diver. \,,/
sunnuntai 21. marraskuuta 2010
Hsssst... se on salaisuus!
Niin siinä kävi, että kaiken valkosipulin- ja chilinsyönnin välistä pääsi joku perkeleellinen basilisko läpi ja kaatoi Lekan petiin. Voin myöntää, ettei vuosiin ole joutunut painimaan näin agressiivisen hyökkääjän kanssa, mutta kuten ne sanovat, mikä ei tapa se vit... siis vahvistaa. Koska sairastaminen ei kenestäkään luultavasti ole miellyttävää puuhaa, ensimmäinen resepti sopinee tähän. Tästä saattaa tulla sanomista, mutta aion paljastaa teille ns. Taudintorjunta leivän ohje, joka on kulkenut Lekan suvussa isältä pojalle perintönä vuosituhansien läpi. (Kyllä, nythän eletään uudella vuosituhannella, ennenkuin kukaan alkaa jankkaamaan.)
Eli kun tunnet taudin - nuhan, yskän tai vaikka vinkuintialaisen hyppykupan - hiipivän kohti, tempaise ehtoolla tuulensuojaan seuraavanlainen tekele. Pohjana voit käyttää sellaista leipää kuin itse pidät, Lekan henk.koht mielipide on, että tässä parhaiten toimii näkkileipä tai hapankorppu. Jurskauta voirasiasta - siis VOI - reipas köntti leivän päälle ja levittele kuten parhaaksi näet. Lorauta voin päälle Heinzin ketsuppia ihan miehekkäästi ja levittele. Seuraavaksi, jos et voi syödä leipää ilman lihaa, paksu siivu ylikypsää palvikinkkua, mutta tässä poikkeustapauksessa se ei ole pakollista. Seuraavaksi kolmesta neljään reilunpaksuista sipulirengasta, joiden päälle hieman oman maun mukaista chilisoosia. Leikkaa tomaattiviipaleita ja asettele kasaan. Rouhaise tomaatin päälle mustapippuria, ripottele hiukan suolaa, ja kruunaa koko komeus 1-2 pieneksi silppuamallasi valkosipulin kynnellä. Basillit ja ei toivotut vieraat lähtevät tämän jälkeen kirkuen ovesta. \,,/
Koska tänään on myös se päivä vuodesta kun Lekallakin nasahtaa taas mittarilukema rikki, lanseerataan myös äijäkakku.
Ainekset:
1 iso sämpylä (jos olet suurudenhullu tai haluat välttämättä tarjota jollekin muulle, vehnälimppu. Toki silloin joudut nostamaan annostuksia)
1 sipuli
1tl hienoa sokeria
loraus vettä
1 tomaatti
pekonia
omavalintaista leikkelettä
suolakurkkua
voileipäpikkelsiä
tuorejuustoa omavalinnaisella maulla
Valmistus:
Halkaise valitsemasi leipätuote horisontaalitasossa pariin kertaan. Paista pekonit rapsakoiksi ja asettele odottelemaan vuoroaan hetkeksi. Pehmennä sipulit mikrossa, eli laita mikron kestävään astiaan, ripottele sokeria pinnalle, loraus vettä perään ja hurauta kolme kertaa 30sek aika välissä aina hieman sipuleita pyöräytellen. Ala täyttämään "kakkua". Pohjalle voileipäpikkelsiä, sipulit, pekoni, tomaattia. toiseen kerrokseen lisää pikkelsiä, leikkelettä ja suolakurkkua jonka jälkeen kansi kiinni. Koristele kakku tuorejuustolla kauttaaltaan ja nauti lempi olusesi kera kenenkään häiritsemättä. Kannattaa muistaa, että tätä voi täyttää ja tuunata miljoonilla tavoilla, tämä vain yksi esimerkki.
Nautiskellessasi voit samalla voi katsella Eric Sagen mainiota Birthday "Party" Songia. \,,/
Eli kun tunnet taudin - nuhan, yskän tai vaikka vinkuintialaisen hyppykupan - hiipivän kohti, tempaise ehtoolla tuulensuojaan seuraavanlainen tekele. Pohjana voit käyttää sellaista leipää kuin itse pidät, Lekan henk.koht mielipide on, että tässä parhaiten toimii näkkileipä tai hapankorppu. Jurskauta voirasiasta - siis VOI - reipas köntti leivän päälle ja levittele kuten parhaaksi näet. Lorauta voin päälle Heinzin ketsuppia ihan miehekkäästi ja levittele. Seuraavaksi, jos et voi syödä leipää ilman lihaa, paksu siivu ylikypsää palvikinkkua, mutta tässä poikkeustapauksessa se ei ole pakollista. Seuraavaksi kolmesta neljään reilunpaksuista sipulirengasta, joiden päälle hieman oman maun mukaista chilisoosia. Leikkaa tomaattiviipaleita ja asettele kasaan. Rouhaise tomaatin päälle mustapippuria, ripottele hiukan suolaa, ja kruunaa koko komeus 1-2 pieneksi silppuamallasi valkosipulin kynnellä. Basillit ja ei toivotut vieraat lähtevät tämän jälkeen kirkuen ovesta. \,,/
Koska tänään on myös se päivä vuodesta kun Lekallakin nasahtaa taas mittarilukema rikki, lanseerataan myös äijäkakku.
Ainekset:
1 iso sämpylä (jos olet suurudenhullu tai haluat välttämättä tarjota jollekin muulle, vehnälimppu. Toki silloin joudut nostamaan annostuksia)
1 sipuli
1tl hienoa sokeria
loraus vettä
1 tomaatti
pekonia
omavalintaista leikkelettä
suolakurkkua
voileipäpikkelsiä
tuorejuustoa omavalinnaisella maulla
Valmistus:
Halkaise valitsemasi leipätuote horisontaalitasossa pariin kertaan. Paista pekonit rapsakoiksi ja asettele odottelemaan vuoroaan hetkeksi. Pehmennä sipulit mikrossa, eli laita mikron kestävään astiaan, ripottele sokeria pinnalle, loraus vettä perään ja hurauta kolme kertaa 30sek aika välissä aina hieman sipuleita pyöräytellen. Ala täyttämään "kakkua". Pohjalle voileipäpikkelsiä, sipulit, pekoni, tomaattia. toiseen kerrokseen lisää pikkelsiä, leikkelettä ja suolakurkkua jonka jälkeen kansi kiinni. Koristele kakku tuorejuustolla kauttaaltaan ja nauti lempi olusesi kera kenenkään häiritsemättä. Kannattaa muistaa, että tätä voi täyttää ja tuunata miljoonilla tavoilla, tämä vain yksi esimerkki.
Nautiskellessasi voit samalla voi katsella Eric Sagen mainiota Birthday "Party" Songia. \,,/
sunnuntai 14. marraskuuta 2010
Papuinen possupläjäys!
Hetki on päässyt vierähtämään edellisestä päivityksestä. Välillä on hyvä olla hiljaa, jotta voi taas möykätä sydämensä kyllyydestä... Tässä vaiheessa Leka kiittää palautteesta jota on tullut niin naamakirjaan, sähköpostiin ja tänne blogiinkin. On ollut todella yllättävää huomata miten useita kiinnostaa äijäsafka ja kursailematon meininki. Toki aina löytyy niitä joita moinen ei miellytä, mutta aina parempi, jos joku vetää hieman hernekeittoa nenään. Tietääpä ainakin, että homma herättää tuntemuksia.
Tällä kertaa sen suurempia mölisemättä, mennään päivän evääseen.
Ainekset:
Possun pihvifile (jos haluat päästä helpolla, ota marinoitu, jos et marinoi ensin yön yli)
1prk valkoisia papuja tomaattikastikkeessa (jos pidät pavuista täräytä vaikka kaksi purkillista)
1 iso sipuli
6 valkosipulin kynttä
Hillosipuleja
Jalopeñoja (ainakin 5)
chilirouhetta
mustapippuria
BBQ-kastiketta
2dl kermaa
Valmistus:
Koska odotettavissa on taas nk. ruokasmi, voi venyttää naaptureiden hermoja kuuntelemalla sopivan lujalla klassikkokipaletta eli Motörhead - Orgasmatron.
Uuni tulille n.175 asteeseen, pilko valmiiksi jalopeñot, sipuli, kuori valkosipulinkynnet ja leiki hetki silppuria, tehden mahdollisimman pientä haketta. Lätkäise voita pannulle ja anna kuumita kunnolla, jonka jälkeen pyörittele possunkönttiä kauttaaltaan hetken aikaa voisulassa siten, että tuo jalon eläimen kimpale ottaa hieman väriä joka puolelta. Siirrä possu sellaisenaan uuniastian keskelle ja ala vuoraamaan ympäriinsä muilla aineksilla. Pavut kastikkeineen, jalopeñot, hillo- ja muut sipulit. Lorauta omavalintaista BBQ soosia sekä lisukkeiden päälle pari ruokalusikallista, että vielä possunkin päälle ja levittele vaikka veitsen lappeella kauttaaltaan. Oman maun mukaan possulle vielä mustapippuria ja chilirouhetta. Itse käytin BBQ kastiketta, jossa oli potkua jo muutenkin. Heivaa vielä kerma lisukkeiden sekaan, sekoittele koko helahoito ja laita vuoka uuniin. Anna olla 175 asteessa puoli tuntia, pudota lämpötila 100-120 asteeseen hiukan uunisi tehosta riippuen ja anna muhia miedossa "löylyssä" vielä 1,5-2 tuntia jos vain suinkin jaksat odotella.
Ennen tarjoilua leikkaa potsista peukalon vahvuisia siivuja ja tarjoile esim. perunan tai pastan kanssa. Paras vaihtoehto Lekan mielestä tosin on järkyttävä kasa tuoretta patonkia, jolla suussasulavan papumuhennoksen voi särpiä tuulensuojaan. Eikun syömään... \,,/
Tällä kertaa sen suurempia mölisemättä, mennään päivän evääseen.
Ainekset:
Possun pihvifile (jos haluat päästä helpolla, ota marinoitu, jos et marinoi ensin yön yli)
1prk valkoisia papuja tomaattikastikkeessa (jos pidät pavuista täräytä vaikka kaksi purkillista)
1 iso sipuli
6 valkosipulin kynttä
Hillosipuleja
Jalopeñoja (ainakin 5)
chilirouhetta
mustapippuria
BBQ-kastiketta
2dl kermaa
Valmistus:
Koska odotettavissa on taas nk. ruokasmi, voi venyttää naaptureiden hermoja kuuntelemalla sopivan lujalla klassikkokipaletta eli Motörhead - Orgasmatron.
Uuni tulille n.175 asteeseen, pilko valmiiksi jalopeñot, sipuli, kuori valkosipulinkynnet ja leiki hetki silppuria, tehden mahdollisimman pientä haketta. Lätkäise voita pannulle ja anna kuumita kunnolla, jonka jälkeen pyörittele possunkönttiä kauttaaltaan hetken aikaa voisulassa siten, että tuo jalon eläimen kimpale ottaa hieman väriä joka puolelta. Siirrä possu sellaisenaan uuniastian keskelle ja ala vuoraamaan ympäriinsä muilla aineksilla. Pavut kastikkeineen, jalopeñot, hillo- ja muut sipulit. Lorauta omavalintaista BBQ soosia sekä lisukkeiden päälle pari ruokalusikallista, että vielä possunkin päälle ja levittele vaikka veitsen lappeella kauttaaltaan. Oman maun mukaan possulle vielä mustapippuria ja chilirouhetta. Itse käytin BBQ kastiketta, jossa oli potkua jo muutenkin. Heivaa vielä kerma lisukkeiden sekaan, sekoittele koko helahoito ja laita vuoka uuniin. Anna olla 175 asteessa puoli tuntia, pudota lämpötila 100-120 asteeseen hiukan uunisi tehosta riippuen ja anna muhia miedossa "löylyssä" vielä 1,5-2 tuntia jos vain suinkin jaksat odotella.
Ennen tarjoilua leikkaa potsista peukalon vahvuisia siivuja ja tarjoile esim. perunan tai pastan kanssa. Paras vaihtoehto Lekan mielestä tosin on järkyttävä kasa tuoretta patonkia, jolla suussasulavan papumuhennoksen voi särpiä tuulensuojaan. Eikun syömään... \,,/
sunnuntai 24. lokakuuta 2010
Heaven and Hell - marinaadi ja dippi!
Lekalta on kärtetty dippiä ja marinaadia... Sitä saa mitä tilaa! Pari päitystä samana päivänä korvannee muutaman päivän hiljaisuuden...
Marinointi on taito, joka kannattaa opetella. Suomessa harvoin saa kaupasta valmiina niin mureaa lihaa, että se sulaa suuhun, joten marinaadilla pystyy tekemään ihmeitä. Mitä tahansa marinoi, kysymys on pitkälti oman maun mukaan tekemisestä. Improvisointi on tässäkin kaiken A ja O. Muutama marinaadi esimerkki kuitenkin ja koska lukijan toiveena oli Black Sabbathin Heaven and Hell, tehdään yksi taivaallinen ja yksi helevetillinen marinaadi ja perään dipit. Eiköhän näillä lähde. \,,/
Taivaallinen marinaadi ja ainekset: Toimii niin kanalle kuin possullekin
1dl oliiviöljyä
2 rkl juoksevaa hunajaa
4 valkosipulinkynttä murskattuna tai pieneksi hienonnettuna
1dl olutta
1,5tl suolaa
1rkl pippurisekoitusta (tai musta, rosé ja viherpippurirouheita)
Sekoita ainekset astiassa tai isossa paisto/minigrip/pakastepussissa, lihat perään ja yön yli jääkaapissa.
Helevetillinen marinaadi ja ainekset: Edelleen sekä kanalle, että possulle plus naudalle
1dl oliiviöljyä
2tl sitruunamehua
1/2dl colaa (coca tai pepsi. EI light)
2 valkosipulinkynttä murskattuna
1rkl tulista chilirouhetta (tai jotain jynkkyä chilikastiketta) saa laittaa enemmänkin jos naama kestää.
1tl mustapippurirouhetta
Sekoita kuten yllä.
Taivaallinen dippi:
2prk kermaviiliä
1rasia creme bonjourin aurinkokuivattu tomaatti tuorejuustoa
2tl curry
1tl tandoorimauste
1tl mustapippurirouhe
Sekoita keskenään, anna vetäytyä jääkaapissa tunti ennen nauttimista.
Helevetillinen dippi:
2prk kermaviiliä
1 rasia jotain chilituorejuustoa (jos ei löydy niin valkosipulijuustokin toimii)
1rkl tulista chilikastiketta
ripaus valkopippuria
ripaus cayannea
Sekoita, maista, lisää chiliä, maista, jos ok, laita jääkaappiin tunniksi, jos ei, lisää chiliä. \,,/
Ei muuta kuin lihaa piiloon!
Marinointi on taito, joka kannattaa opetella. Suomessa harvoin saa kaupasta valmiina niin mureaa lihaa, että se sulaa suuhun, joten marinaadilla pystyy tekemään ihmeitä. Mitä tahansa marinoi, kysymys on pitkälti oman maun mukaan tekemisestä. Improvisointi on tässäkin kaiken A ja O. Muutama marinaadi esimerkki kuitenkin ja koska lukijan toiveena oli Black Sabbathin Heaven and Hell, tehdään yksi taivaallinen ja yksi helevetillinen marinaadi ja perään dipit. Eiköhän näillä lähde. \,,/
Taivaallinen marinaadi ja ainekset: Toimii niin kanalle kuin possullekin
1dl oliiviöljyä
2 rkl juoksevaa hunajaa
4 valkosipulinkynttä murskattuna tai pieneksi hienonnettuna
1dl olutta
1,5tl suolaa
1rkl pippurisekoitusta (tai musta, rosé ja viherpippurirouheita)
Sekoita ainekset astiassa tai isossa paisto/minigrip/pakastepussissa, lihat perään ja yön yli jääkaapissa.
Helevetillinen marinaadi ja ainekset: Edelleen sekä kanalle, että possulle plus naudalle
1dl oliiviöljyä
2tl sitruunamehua
1/2dl colaa (coca tai pepsi. EI light)
2 valkosipulinkynttä murskattuna
1rkl tulista chilirouhetta (tai jotain jynkkyä chilikastiketta) saa laittaa enemmänkin jos naama kestää.
1tl mustapippurirouhetta
Sekoita kuten yllä.
Taivaallinen dippi:
2prk kermaviiliä
1rasia creme bonjourin aurinkokuivattu tomaatti tuorejuustoa
2tl curry
1tl tandoorimauste
1tl mustapippurirouhe
Sekoita keskenään, anna vetäytyä jääkaapissa tunti ennen nauttimista.
Helevetillinen dippi:
2prk kermaviiliä
1 rasia jotain chilituorejuustoa (jos ei löydy niin valkosipulijuustokin toimii)
1rkl tulista chilikastiketta
ripaus valkopippuria
ripaus cayannea
Sekoita, maista, lisää chiliä, maista, jos ok, laita jääkaappiin tunniksi, jos ei, lisää chiliä. \,,/
Ei muuta kuin lihaa piiloon!
Valkosipulisoppa
VAROITUS! Seuraava keitto aiheuttaa vakavaa riippuvuutta. Kyseinen keitto saattaa myös aiheuttaa mielenkiintoisia sosiaalisia tilanteita.
Ainekset:
8-15 valkosipulinkynttä haluamastasi tujakkuusasteesta riippuen
1 sipuli
1litra vettä
4 viherpippuria
1 laakerinlehti
1tl basilikaa
1tl mustapippurirouhetta
1 lihaliemikuutiota
2dl kuohukermaa (jos tahtoo kikkailla, kannattaa kokeilla savujuustokermaa)
Valmistus:
Jyräytä soimaan käsittämättömän loistavan Morgana Lefayn - Rumours of Rain, nautiskele hetki tästä "eargasmista", jonka jälkeen luirauta kattilaan litra kylmää vettä ja se puoltoista lihaliemikuutiota. Pilko sipuli, halkaise valkosipulinkynnet ja laita kattilaan, kylmään veteen. Viherpippurit ja laakerinlehti samaan satsiin ja odottele, että vesi alkaa kiehua. Pienennä levy neloselle ja lisää mustapippurirouhe sekaan. Kiehuta n. 30-40min, kunnes kynnet (valkosipulin) ovat pehmeitä. Kauho valkosipulit siivilään ja murskaa vaikka ruokalusikalla takaisin keiton sekaan siivilän läpi. Jos keittiöstäsi löytyy tehosekoitin, sitäkin voi käyttää. Lisää murskattu basilika ja lorauta kerma kattilaan. Pidä liedellä kunnes teos kuplii uudelleen. Valmis. Syö! Esim. patongin kanssa toimii mukavasti. Jos haluat tuunata patonkia, tee viipaleita, holauta hieman oliivöljyä viipaleen päälle, tomaattisiivu, mustapippuria, juustosiivu ja minuutiksi mikroon. Rock! \,,/
Ainekset:
8-15 valkosipulinkynttä haluamastasi tujakkuusasteesta riippuen
1 sipuli
1litra vettä
4 viherpippuria
1 laakerinlehti
1tl basilikaa
1tl mustapippurirouhetta
1 lihaliemikuutiota
2dl kuohukermaa (jos tahtoo kikkailla, kannattaa kokeilla savujuustokermaa)
Valmistus:
Jyräytä soimaan käsittämättömän loistavan Morgana Lefayn - Rumours of Rain, nautiskele hetki tästä "eargasmista", jonka jälkeen luirauta kattilaan litra kylmää vettä ja se puoltoista lihaliemikuutiota. Pilko sipuli, halkaise valkosipulinkynnet ja laita kattilaan, kylmään veteen. Viherpippurit ja laakerinlehti samaan satsiin ja odottele, että vesi alkaa kiehua. Pienennä levy neloselle ja lisää mustapippurirouhe sekaan. Kiehuta n. 30-40min, kunnes kynnet (valkosipulin) ovat pehmeitä. Kauho valkosipulit siivilään ja murskaa vaikka ruokalusikalla takaisin keiton sekaan siivilän läpi. Jos keittiöstäsi löytyy tehosekoitin, sitäkin voi käyttää. Lisää murskattu basilika ja lorauta kerma kattilaan. Pidä liedellä kunnes teos kuplii uudelleen. Valmis. Syö! Esim. patongin kanssa toimii mukavasti. Jos haluat tuunata patonkia, tee viipaleita, holauta hieman oliivöljyä viipaleen päälle, tomaattisiivu, mustapippuria, juustosiivu ja minuutiksi mikroon. Rock! \,,/
keskiviikko 20. lokakuuta 2010
Radiotoimittajan olonkorjaaja
Ollessani vieraana Radio Jyväskylän studiolla, haastattelija valitteli viikonlopun jälkeistä oloaan ja kyseli ohjetta kevyehköön evääseen, jota voisi syödä, hiukan kuin synninpäästönä viinkolopun "turmelusten teiden" jälkeen.
Painotan edelleen sitä, että salaattiakin VOI syödä, mutta miksei tekisi siitäkin maistuvaa... Tässäpä siis Luukkaisen Okulle "Radiotoimittajan olonkorjaaja" noin niinkuin vastaisuuden varalle, sikälimikäli sattuu käymään niin, että joskus vielä eksyt ihan vahingossa esim. laivalle ja homma lipeää örräämisen puolelle.
Ainekset:
Öljyä
Kanasuikaleita (paketin koko on verrannollinen olotilan heikkouteen. Enemmän jos heikompi.)
1 sipuli
2 tomaattia (tai useampi kirsikka/luumutomaatti, ovat aavistuksen makeampia, joten toimivat mainiosti)
1tl mustapippurirouhetta
Suolaa
1 kermaviilipurkki
2 tl currya (tai tandoorimaustetta)
1tl paprikajauhetta
2 tl chilijauhetta (tai reilusti enemmän jos tahtoo jynkympää)
(jos välttämättä haluaa, voi laittaa sekaan kiinankaalia, mutta ei ole pakollista)
Valmistus:
Äärimmäisen simppeliä ja vaivatonta, joten ei tarvitse tuskailla pitkään valmistuksen kanssa. Jos päässä kirkuvat vielä Okun mainitsemat Havakan Arjan Lokit, on ehkä aika vaihtaa levylautaselle jotain, joka palauttaa arkeen rennon letkeästi, ilman suurempia shokkivaikutuksia. Kiss:in - Strutter saa varmasti svengijalan vipattamaan ja sipuli, sekä tomaatit pilkkoutuvat hyvän biisin tahdissa mukavasti. Paista suikaleet öljyssä pannulla ja mausta mustapippurilla, sekä sellaisella ripauksella suolaa, mikä oloon nähden hyvältä tuntuu. Mausta kermaviili cyrryllä, paprikalla ja chilillä. Heitä kanat, tomaatit ja sipulit salaattikulhoon ja sekoita. Kermaviilikastikkeen voi sitten oman maun mukaan sekoittaa koko salaattiin, valutella päälle tai pistää dippimäiseksi keoksi lautasen reunalle. Leka tosin kehottaa kokeilemaan sekoittamista, sillä vielä lämmin kana ja sen maut miksautuu mukavasti kermaviilin kanssa. Ääntä kohden ja olo kohentumaan. \,,/
PS: Kiitokset Okulle hyvästä setistä! Niille jotka jo ovat ehtineet pommittaa kysymyksillä, missä haastattelun voi kuunnella, suosittelen seuraamaan Lekan blogia silmä kovana.
PPS. Haastattelu on täältä blogin puolelta jossain vaiheessa, nyt jo Facebook ryhmässä. Jostain syystä tämä Blogger ei taipunut siihen, että olisin lisännyt tiedoston tuonne Äijälinkki osioon... Taistelen asian kanssa edelleen.
Painotan edelleen sitä, että salaattiakin VOI syödä, mutta miksei tekisi siitäkin maistuvaa... Tässäpä siis Luukkaisen Okulle "Radiotoimittajan olonkorjaaja" noin niinkuin vastaisuuden varalle, sikälimikäli sattuu käymään niin, että joskus vielä eksyt ihan vahingossa esim. laivalle ja homma lipeää örräämisen puolelle.
Ainekset:
Öljyä
Kanasuikaleita (paketin koko on verrannollinen olotilan heikkouteen. Enemmän jos heikompi.)
1 sipuli
2 tomaattia (tai useampi kirsikka/luumutomaatti, ovat aavistuksen makeampia, joten toimivat mainiosti)
1tl mustapippurirouhetta
Suolaa
1 kermaviilipurkki
2 tl currya (tai tandoorimaustetta)
1tl paprikajauhetta
2 tl chilijauhetta (tai reilusti enemmän jos tahtoo jynkympää)
(jos välttämättä haluaa, voi laittaa sekaan kiinankaalia, mutta ei ole pakollista)
Valmistus:
Äärimmäisen simppeliä ja vaivatonta, joten ei tarvitse tuskailla pitkään valmistuksen kanssa. Jos päässä kirkuvat vielä Okun mainitsemat Havakan Arjan Lokit, on ehkä aika vaihtaa levylautaselle jotain, joka palauttaa arkeen rennon letkeästi, ilman suurempia shokkivaikutuksia. Kiss:in - Strutter saa varmasti svengijalan vipattamaan ja sipuli, sekä tomaatit pilkkoutuvat hyvän biisin tahdissa mukavasti. Paista suikaleet öljyssä pannulla ja mausta mustapippurilla, sekä sellaisella ripauksella suolaa, mikä oloon nähden hyvältä tuntuu. Mausta kermaviili cyrryllä, paprikalla ja chilillä. Heitä kanat, tomaatit ja sipulit salaattikulhoon ja sekoita. Kermaviilikastikkeen voi sitten oman maun mukaan sekoittaa koko salaattiin, valutella päälle tai pistää dippimäiseksi keoksi lautasen reunalle. Leka tosin kehottaa kokeilemaan sekoittamista, sillä vielä lämmin kana ja sen maut miksautuu mukavasti kermaviilin kanssa. Ääntä kohden ja olo kohentumaan. \,,/
PS: Kiitokset Okulle hyvästä setistä! Niille jotka jo ovat ehtineet pommittaa kysymyksillä, missä haastattelun voi kuunnella, suosittelen seuraamaan Lekan blogia silmä kovana.
PPS. Haastattelu on täältä blogin puolelta jossain vaiheessa, nyt jo Facebook ryhmässä. Jostain syystä tämä Blogger ei taipunut siihen, että olisin lisännyt tiedoston tuonne Äijälinkki osioon... Taistelen asian kanssa edelleen.
torstai 14. lokakuuta 2010
TULTA!!!
SE on täällä taas. Kausi jolloin sitä valkoista shaissea tunkee taivaan täydeltä. Henkilökohtaisesti Lekalle riittäisi kuukauden syksy ja kuukauden talvi. Ulkomailla työkennellessä, kaikki aina kysyivät, eikö ainainen helle rassaa? Odottakaas.. EI rassanut, ei. Kuvittele itse tilanne, missä heräät aamulla, avaat oven ja ensimmäinen asia minkä kuulet on meren kohina ja palmujen havina. Mitä luulet ärsyttikö? Pienenä bonuksena vielä ensimmäiset bikinipimut kulkemassa kohti rantaa....
Noin. Kymmenen minuutin fiilistelyhetken jälkeen on hyvä siirtyä päivän evääseen. Jos tuntuu siltä, että meinaa flunssaa pukata, junttaa kattila tulille ja ala vääntää Tulipallosoppaa. Kyseistä keittoa voisi kuvailla termillä "Herkkää räjähtävyyttä". Koska Lekan periaatteena on "kunnia sille, kelle kunnia kuuluu", nyökkään tällä reseptillä Alppu "Alp-master" Rieskjärven suuntaan, jolta alkuperäisen idean sain ja eteenpäin kehittelin. Jos joku yrittää laihduttaa - vaikken ymmärrä miksi - en suosittele tätä, mutta jos sensijaan tahdot maistaa jotain helevetillisen hyvää, joka räjäyttää röörit auki ja makuhermot kaakkoon, olet oikean ohjeen parissa. \,,/
Räjähdeaineet n. 5L kattilalliseen:
1prk vaaleita papuja tomaattikastikkeessa
Spagettia
1 iso sipuli
1 suippopaprika (tai vaikka pussillinen paprikasuikaleita pakasteesta)
1/2 prk Jalapeñoja
Iso pussi broilerpyöryköitä (koita toki vapaasti lihapullillakin)
1 kanaliemikuutio
Kirsikkatomaatteja
1 purkki kolmen juuston ruokakermaa
1 purkki smetanaa
1 rasia valkosipuli sulate/tuorejuustoa, creme bonjouria, tai creme fraicea (mistä nyt satut pitämään)
Vettä
Tabascoa (tai jotain muuta tulista chilikastiketta, esim. Shrirachaa. Myös Cajun-mauste on hyväksi havaittu)
Mustapippuria ja cayannea
5 valkosipulin kynttä
Räjähdeaineen hämmennys:
Aloita evään valmistus asettamalla musiikkikeskuksesi volyyminamiska itään tai vielä pidemmälle, valitse kuunneltavaksi herkistelyteokseksi Rammsteinin Feur Frei ja moshaa tiesi takaisin keittiöön. Lorauta kattilaan kylmää vettä vähän vajaa puolilleen ja silvo sipuli sekaan, sen kokoiseksi kuin mistä keitossa pidät. Kuori valkosipulinkynnet, paina ne ohimennen murskaksi teräaseen lappeella ja tuikkaa samaan liemeen sipuleiden kanssa. Levy kutoselle ja kun ensimmäiset poreet ilmestyvät, kanaliemikuutio mukaan geimeihin. Anna keiton kiehua rauhassa sillä välillä kun valmistelet muut ainesosat. Eli tee jalapeñoista ja paprikasta hakkelusta, käy vaihtamassa musiikiksi Deep Purplen Fireball ja lätkäytä pavut, sekä äsken tappamasi rehut sekaan.Mustapippuria reipas teelusikallinen, varovainen ripaus cayannea ja tässä vaiheessa tabasco tai muu chilikastike sekaan. (Itse olen laittanut vielä muutamia übertulisia kuivattuja chilipalkoja sekaan). Katko spagetilta niskat, eli tee siitä pientä ja lisää veteen sen verran kuin mikä itsestä hyvältä tuntuu. Jos on kova nälkä niin enemmän. Jos et aiemmin ole, niin nyt viimeistään kannattaisi pienentää hellaa nelosen nurkille ja noin viiden minuutin jälkeen ala lappaa pyöryköitä kattilaan taas ihan oman fiiliksen mukaan. Sekaan vielä 6-10 kirsikkatomaattia. Kun vesi taas porisee, sulata sekaan sulatejuusto, sen jälkeen kerma ja viimeisenä smetana. Kun seos on kermaisen tasainen ja alkaa näyttää taas ensimmäisiä kuplia, Tulipallosoppa on valmista. Jos joku tarvii tähän suolaa lisää, sen voi laittaa pöytämausteeksi.
Ruokapöytään mukaan esim. patonkia, kylmää vettä ja pyyhe niin voi kuivalla hikikarpaloita otsalta. Ruoan jälkeen voi mietiskellä syntyjä syviä Acceptin tahtiin - Burning. Buuuurning, buurning, buuurning just like fire!!!
Antaa palaa! \,,/
Noin. Kymmenen minuutin fiilistelyhetken jälkeen on hyvä siirtyä päivän evääseen. Jos tuntuu siltä, että meinaa flunssaa pukata, junttaa kattila tulille ja ala vääntää Tulipallosoppaa. Kyseistä keittoa voisi kuvailla termillä "Herkkää räjähtävyyttä". Koska Lekan periaatteena on "kunnia sille, kelle kunnia kuuluu", nyökkään tällä reseptillä Alppu "Alp-master" Rieskjärven suuntaan, jolta alkuperäisen idean sain ja eteenpäin kehittelin. Jos joku yrittää laihduttaa - vaikken ymmärrä miksi - en suosittele tätä, mutta jos sensijaan tahdot maistaa jotain helevetillisen hyvää, joka räjäyttää röörit auki ja makuhermot kaakkoon, olet oikean ohjeen parissa. \,,/
Räjähdeaineet n. 5L kattilalliseen:
1prk vaaleita papuja tomaattikastikkeessa
Spagettia
1 iso sipuli
1 suippopaprika (tai vaikka pussillinen paprikasuikaleita pakasteesta)
1/2 prk Jalapeñoja
Iso pussi broilerpyöryköitä (koita toki vapaasti lihapullillakin)
1 kanaliemikuutio
Kirsikkatomaatteja
1 purkki kolmen juuston ruokakermaa
1 purkki smetanaa
1 rasia valkosipuli sulate/tuorejuustoa, creme bonjouria, tai creme fraicea (mistä nyt satut pitämään)
Vettä
Tabascoa (tai jotain muuta tulista chilikastiketta, esim. Shrirachaa. Myös Cajun-mauste on hyväksi havaittu)
Mustapippuria ja cayannea
5 valkosipulin kynttä
Räjähdeaineen hämmennys:
Aloita evään valmistus asettamalla musiikkikeskuksesi volyyminamiska itään tai vielä pidemmälle, valitse kuunneltavaksi herkistelyteokseksi Rammsteinin Feur Frei ja moshaa tiesi takaisin keittiöön. Lorauta kattilaan kylmää vettä vähän vajaa puolilleen ja silvo sipuli sekaan, sen kokoiseksi kuin mistä keitossa pidät. Kuori valkosipulinkynnet, paina ne ohimennen murskaksi teräaseen lappeella ja tuikkaa samaan liemeen sipuleiden kanssa. Levy kutoselle ja kun ensimmäiset poreet ilmestyvät, kanaliemikuutio mukaan geimeihin. Anna keiton kiehua rauhassa sillä välillä kun valmistelet muut ainesosat. Eli tee jalapeñoista ja paprikasta hakkelusta, käy vaihtamassa musiikiksi Deep Purplen Fireball ja lätkäytä pavut, sekä äsken tappamasi rehut sekaan.Mustapippuria reipas teelusikallinen, varovainen ripaus cayannea ja tässä vaiheessa tabasco tai muu chilikastike sekaan. (Itse olen laittanut vielä muutamia übertulisia kuivattuja chilipalkoja sekaan). Katko spagetilta niskat, eli tee siitä pientä ja lisää veteen sen verran kuin mikä itsestä hyvältä tuntuu. Jos on kova nälkä niin enemmän. Jos et aiemmin ole, niin nyt viimeistään kannattaisi pienentää hellaa nelosen nurkille ja noin viiden minuutin jälkeen ala lappaa pyöryköitä kattilaan taas ihan oman fiiliksen mukaan. Sekaan vielä 6-10 kirsikkatomaattia. Kun vesi taas porisee, sulata sekaan sulatejuusto, sen jälkeen kerma ja viimeisenä smetana. Kun seos on kermaisen tasainen ja alkaa näyttää taas ensimmäisiä kuplia, Tulipallosoppa on valmista. Jos joku tarvii tähän suolaa lisää, sen voi laittaa pöytämausteeksi.
Ruokapöytään mukaan esim. patonkia, kylmää vettä ja pyyhe niin voi kuivalla hikikarpaloita otsalta. Ruoan jälkeen voi mietiskellä syntyjä syviä Acceptin tahtiin - Burning. Buuuurning, buurning, buuurning just like fire!!!
Antaa palaa! \,,/
sunnuntai 10. lokakuuta 2010
Vegetaristin painajainen eli Astetta parempi "kasvis"vuoka
Lupasin laittaa spesiaalipäivityksen blogiini, sillä 7.10 tuli täyteen kuukausi Äijäruoan ihmeellistä maailmaa. Todeta täytyy, että ei Leka odottanut ihan näin kovaa ryntäystä, mutta toisaalta, eipä Äijäruokasivustojakaan juuri ole. Yksi yrittää, mutta ruoat ovat silti melkoista ripellystä. Eli kuukaudessa pamahti kävijälaskuriin 4000 lukukertaa ja positiivista palautetta on tunkenut ovista ja ikkunoista. Eräs daamieläjä tosin valitti, että hän ei ole saanut juuri käydä keittiössä sen jälkeen, kun äijänsä löysi tämän blogin. Loistavaa. Leka kiittää ja kumartaa.
Seuraava resepti on aikanaan kehitetty yhteistyössä hyvän Äijätoverini Japin alias "Jay Van Darkin" kanssa, jolle tässä esitänkin kiitokset. Hail!
Kun seuraavan kerran tahdot vääntää kunnon pöperöä, täräytäpä tämä satsi tulille. Takuuvarma showstopper isommallekin porukalle.
Ainekset:
1kg kanansuikaleita (marinoitu)
1kg possunsuikaleita (marinoimaton)
1 pussi thai-wok vihanneksia
4dl kuohukermaa
2pkt tuoretta mozzarellaa
2 sipulia
4 valkosipulinkynttä
1prk herkkusieniä (Testattu alunperin voitatilla. Keventää mukavasti)
Homejuustoa (oman maun mukaan tai mitä kaapista löytyy. Esim. marquis valkohometta)
mausteet: currya, chiliä, soijaa, viherpippuria, sokeria
Valmistus:
Hehkuttele hetken aikaa ajatusta kahdesta kilosta lihaa. Paista possu pannulla valkosipulin viipaleiden kera ja mausta kevyesti chilillä ja soijalla. Kaada ISOON vuokaan. Paista kanat ja pilkotut sipulit samalla pannulla lisäten sekaan curryä ja sokeria (n.1tl). Kaada samaan vuokaan possun sekaan ja sekoita ainekset. Lisää sekaan wokkipussi, sienet, 5-7 viherpippuria ja sekoita ainekset. Kaada vuokaan perään 4dl kuohukermaa. Pilko mozzarellapötkö ja aseta viipaleet tasaisesti paistoksen päälle jättäen hiukan väliä. Välikohtiin tilkitset homejuuston. Ihaile hetki todellista ruokataideteosta.
Uuniin ja 175v asteessa noin puoli tuntia – 45min. Kunnes juusto päällä on hyvin sulanut ja juustokuori on kullanruskean rapea.
Ruoanlaitto- ja nautintamusiikkina suosittelen lämpimästi Iron Maidenin levyä - Best of The Beast ja nauti tämä petomaisen hyvä kasvisvuoka hyvässä seurassa - ihmisten kanssa jotka arvostavat hyvää ruokaa. Ruokajuomasuositukseksi chileläistä punaviiniä Castillo del Diabloa. Pysyy petoaihe hyvin hollilla.
Seuraava resepti on aikanaan kehitetty yhteistyössä hyvän Äijätoverini Japin alias "Jay Van Darkin" kanssa, jolle tässä esitänkin kiitokset. Hail!
Kun seuraavan kerran tahdot vääntää kunnon pöperöä, täräytäpä tämä satsi tulille. Takuuvarma showstopper isommallekin porukalle.
Ainekset:
1kg kanansuikaleita (marinoitu)
1kg possunsuikaleita (marinoimaton)
1 pussi thai-wok vihanneksia
4dl kuohukermaa
2pkt tuoretta mozzarellaa
2 sipulia
4 valkosipulinkynttä
1prk herkkusieniä (Testattu alunperin voitatilla. Keventää mukavasti)
Homejuustoa (oman maun mukaan tai mitä kaapista löytyy. Esim. marquis valkohometta)
mausteet: currya, chiliä, soijaa, viherpippuria, sokeria
Valmistus:
Hehkuttele hetken aikaa ajatusta kahdesta kilosta lihaa. Paista possu pannulla valkosipulin viipaleiden kera ja mausta kevyesti chilillä ja soijalla. Kaada ISOON vuokaan. Paista kanat ja pilkotut sipulit samalla pannulla lisäten sekaan curryä ja sokeria (n.1tl). Kaada samaan vuokaan possun sekaan ja sekoita ainekset. Lisää sekaan wokkipussi, sienet, 5-7 viherpippuria ja sekoita ainekset. Kaada vuokaan perään 4dl kuohukermaa. Pilko mozzarellapötkö ja aseta viipaleet tasaisesti paistoksen päälle jättäen hiukan väliä. Välikohtiin tilkitset homejuuston. Ihaile hetki todellista ruokataideteosta.
Uuniin ja 175v asteessa noin puoli tuntia – 45min. Kunnes juusto päällä on hyvin sulanut ja juustokuori on kullanruskean rapea.
Ruoanlaitto- ja nautintamusiikkina suosittelen lämpimästi Iron Maidenin levyä - Best of The Beast ja nauti tämä petomaisen hyvä kasvisvuoka hyvässä seurassa - ihmisten kanssa jotka arvostavat hyvää ruokaa. Ruokajuomasuositukseksi chileläistä punaviiniä Castillo del Diabloa. Pysyy petoaihe hyvin hollilla.
perjantai 8. lokakuuta 2010
Uusavuttomuuden huipentuma.
(SENRUROITUA AVAUTUMISTA)! Eli toisin sanottuna Leka ei vaan aina ymmärrä. Mikä perkele siinä on, etteivät ihmiset oikeasti enää osaa laittaa yksinkertaisimpiakaan eväitä. Vesi keitetään pohjaan - kananmunista puhumattakaan. Keittoakaan enää osata tehdä ja makaronilaatikolla saadaan palokunta paikalle. Silti ehkä suurimman shokin koin erään propagandamarketin ruokaosastolla joku viikko takaperin. Myynnissä oli valmiita uunimakkaroita... Jumankauta! Luit oikein. Siis uunimakkaroita. Eli joku HooKoo blöö johon oli tehty viilto, laitettu juustoa ja kyljessä paisto-ohje. Nautitaan sinapin kanssa. Mitä helevettiä? Hintaa kyseisellä tuotteella oli sen verran, että samalla pätäkkämäärällä olisi saanut paketin makkaraa, juuston ja vielä saunaoluenkin. Ostaako joku tosissaan tuollaisia? Ilmeisesti jos niitä on myynnissäkin. Tässä en edes jaksa avautua valmiina myytävistä uuniperunoista.
Ota makkara ja silvo siihen viilto pitkittäin, tai useita poikittain, sillä tässä on kahta eri koulukuntaa. Perus evään saat jos sivelet makkaran sinapilla ja ketsupilla, tunget juustoa rakoihin ja pläjäytät uuniin. Parempaa toki saa vielä, jos laittaa ennen juustoa hiukan tomaatti, sipuli ja jalapeño viipaleita koloihin. Uunissa 175 asteessa puoli tuntia. Kiitti ja kuitti. Oliko vaikeata? Niille jotka eivät uusavuttomuuden ikeen alla kulje, voivat kokeilla seuraavaa hyväksi havaittua evästä. Yleisön pyynnöstä tämä, palataan viikonloppuna vielä "oikeisiin" ruokaohjeisiin, pelkän makkaran sijasta.
Ainekset n. neljän äijän satsiin:
Kolme pakettia lihaisaa makkaraa (hyvä kombinaatio 1 juusto-, 1 chili-, 1 pekonimakkara paketti)
1 iso sipuli
2 tomaattia
1 tölkki 3:n juuston ruokakermaa
1tl currya
1tl mustapippuria
1/2 rkl chilikastiketta oman maun mukaan
juustoa
Valmistus:
Hakkaa makkara sormenpaksuisiksi siipaleiksi. Lohko tomaatit ja silvo vielä sipuli melko pieneksi. Laita käsittelemäsi ainekset uunivuokaan, lisää mausteet ja perään kerma. Peitä juustoviipaleilla ja tuikkaa uuniin. Anna teoksen ottaa lepoa 175 asteessa n. 40 min. Nauti hyvässä seurassa esim. vaalean leivän, perunasalaatin tai minkä kanssa nyt haluatkaan.
Syödessäsi voit sitten samalla kiroilla muiden äijien kanssa uusavuttomia.. Jotta sapettaminen unohtuu, voi ruoan ohessa olla tyytyväinen että omat "cojonekset" ovat tallessa ja kuunnella samalla aiheeseen sopivaa kappaletta. Vanha kunnon raspikurkku Udo ja saksan Metallilegenda Accept - Balls to the Wall \,,/
Ota makkara ja silvo siihen viilto pitkittäin, tai useita poikittain, sillä tässä on kahta eri koulukuntaa. Perus evään saat jos sivelet makkaran sinapilla ja ketsupilla, tunget juustoa rakoihin ja pläjäytät uuniin. Parempaa toki saa vielä, jos laittaa ennen juustoa hiukan tomaatti, sipuli ja jalapeño viipaleita koloihin. Uunissa 175 asteessa puoli tuntia. Kiitti ja kuitti. Oliko vaikeata? Niille jotka eivät uusavuttomuuden ikeen alla kulje, voivat kokeilla seuraavaa hyväksi havaittua evästä. Yleisön pyynnöstä tämä, palataan viikonloppuna vielä "oikeisiin" ruokaohjeisiin, pelkän makkaran sijasta.
Ainekset n. neljän äijän satsiin:
Kolme pakettia lihaisaa makkaraa (hyvä kombinaatio 1 juusto-, 1 chili-, 1 pekonimakkara paketti)
1 iso sipuli
2 tomaattia
1 tölkki 3:n juuston ruokakermaa
1tl currya
1tl mustapippuria
1/2 rkl chilikastiketta oman maun mukaan
juustoa
Valmistus:
Hakkaa makkara sormenpaksuisiksi siipaleiksi. Lohko tomaatit ja silvo vielä sipuli melko pieneksi. Laita käsittelemäsi ainekset uunivuokaan, lisää mausteet ja perään kerma. Peitä juustoviipaleilla ja tuikkaa uuniin. Anna teoksen ottaa lepoa 175 asteessa n. 40 min. Nauti hyvässä seurassa esim. vaalean leivän, perunasalaatin tai minkä kanssa nyt haluatkaan.
Syödessäsi voit sitten samalla kiroilla muiden äijien kanssa uusavuttomia.. Jotta sapettaminen unohtuu, voi ruoan ohessa olla tyytyväinen että omat "cojonekset" ovat tallessa ja kuunnella samalla aiheeseen sopivaa kappaletta. Vanha kunnon raspikurkku Udo ja saksan Metallilegenda Accept - Balls to the Wall \,,/
sunnuntai 3. lokakuuta 2010
Jos sanon...
Sika. Vähemmän mairitteleva termi, jonka jokainen mies kuulee ainakin kerran elämässään. Yleensä jonkun naaraspuoleisen eliömuodon suusta, muka liian suoran ehdotuksen jälkeen tai sitten liitettynä johonkin siisteyttä sivuavaan asianhaaraan. Sinänsähän tuossa mennään jo sian kanssa väärällä tavalla henkilökohtaisuuksiin. Sattuu olemaan luonnostaan siisti eläin...
Moni on taatusti miettinyt asiaa näistä "liian suorista ehdotuksista". Mikä siinä on, ettei aikuinen ihminen voi kertoa suoraan, mitä mielessä liikkuu. Yöelämä on täynnä fyysistä vastakappaletta etsiviä ihmisiä, mutta silti ei saa esittää asiaa liian suoraan. Ensin täytyy kysellä nimeä/horoskooppia/harrastuksia ja muita duudelispuudelisjuttuja. Vaikka jo tässä vaiheessa molemmat osapuolet ovat riisuneet toisensa silmillään, täytyy nämä "ikiaikaiset" rituaalit käydä läpi. Miksi ihmeessä? Mitä pidemmälle siellä anniskeluliikkeessä istuu, sitä hankalammaksi homma menee. Pilkun jälkeen se, että mennään kotiin ja lätkytellään mahdottoman päihtymyksen vaikutuksen alaisena suvunjatkamisvärkkejä vastakkain, tuskin on kenellekään yllätys, saati todella megalomaaninen nautinto.
Eli puhutaan asioista niinkuin pitää. Lekakin on joskus kolmen aikaan aamuyöllä kuullut daamieläjän oven edessä kommentin "tuletko vielä kahville?"... Jos kyseinen nainen on ihan tosissaan kahvia tarjoamassa niin ajoitus ei välttämättä ole paras mahdollinen. Kahvia ei välttämättä tee mieli, mutta hieman seksiä kylläkin. Ilman maitoa ja sokeria kiitos.
Koska sikaa mollattiin hieman tässäkin tekstissä, hyvitetään asia laittamalla se herkullisten lisukkeiden kanssa uuniin. Aiheen vuoksi laita soimaan Kotiteollisuuden legendaarinen - otsikkoonkin sattuvasti sopiva - Jos sanon. Tämä olkoon myös nyökkäys Herra Hynysen suuntaan, jota samalla kiitän palautteesta.
Aineet:
1,5 kilonen possunköntti (mistä osasta nyt ite pidätkään)
Suolaa, erilaisia pippureita
voita ja öljyä
8 valkosipulinkynttä
kourallinen tuoretta rosmariinia tai basilikaa maun mukaan
1 purkillinen säilykepersikkaa
3 laakerinlehteä
1/2 pulloa punkkua (toisen puolen voi käyttää omaksi ilokseen)
Valmistus:
Hiero miehekkäällä otteella suolaa ja pippurirouhetta sian päälle joka
puolelle. Pistä paistinpannulle voita ja oliiviöljyä (puolet ja puolet) ja pyörittele possua kuumalla pannulla muutama minuutti, kunnes se on joka puolelta saanut solariumtasoisen rusketuksen. Tarkoitus ei siis olekaan paistaa kypsäksi. Vain sen verran, että pinta umpeutuu.
Heitä possu korkealaitaiseen uunivuokaan, sinne perässä valkosipulinkynnet kokonaisina, yrtit, persikka lohkottuna ja lorottele suorastaan hartaalla ilmeellä viini kruunaamaan arvostetun eläimen viimeistä matkaa. Peitä löysästi foliolla ja paista 180-200 asteessa noin 1h30 - 1h50 riippuen hieman minkälainen köntti on kyseessä.
Ääntä kohden esim. perunamuusin kera. Ruoan päälle sekä nautittu, että nauttinut sika voi olla tyytyväinen. \,,/
Moni on taatusti miettinyt asiaa näistä "liian suorista ehdotuksista". Mikä siinä on, ettei aikuinen ihminen voi kertoa suoraan, mitä mielessä liikkuu. Yöelämä on täynnä fyysistä vastakappaletta etsiviä ihmisiä, mutta silti ei saa esittää asiaa liian suoraan. Ensin täytyy kysellä nimeä/horoskooppia/harrastuksia ja muita duudelispuudelisjuttuja. Vaikka jo tässä vaiheessa molemmat osapuolet ovat riisuneet toisensa silmillään, täytyy nämä "ikiaikaiset" rituaalit käydä läpi. Miksi ihmeessä? Mitä pidemmälle siellä anniskeluliikkeessä istuu, sitä hankalammaksi homma menee. Pilkun jälkeen se, että mennään kotiin ja lätkytellään mahdottoman päihtymyksen vaikutuksen alaisena suvunjatkamisvärkkejä vastakkain, tuskin on kenellekään yllätys, saati todella megalomaaninen nautinto.
Eli puhutaan asioista niinkuin pitää. Lekakin on joskus kolmen aikaan aamuyöllä kuullut daamieläjän oven edessä kommentin "tuletko vielä kahville?"... Jos kyseinen nainen on ihan tosissaan kahvia tarjoamassa niin ajoitus ei välttämättä ole paras mahdollinen. Kahvia ei välttämättä tee mieli, mutta hieman seksiä kylläkin. Ilman maitoa ja sokeria kiitos.
Koska sikaa mollattiin hieman tässäkin tekstissä, hyvitetään asia laittamalla se herkullisten lisukkeiden kanssa uuniin. Aiheen vuoksi laita soimaan Kotiteollisuuden legendaarinen - otsikkoonkin sattuvasti sopiva - Jos sanon. Tämä olkoon myös nyökkäys Herra Hynysen suuntaan, jota samalla kiitän palautteesta.
Aineet:
1,5 kilonen possunköntti (mistä osasta nyt ite pidätkään)
Suolaa, erilaisia pippureita
voita ja öljyä
8 valkosipulinkynttä
kourallinen tuoretta rosmariinia tai basilikaa maun mukaan
1 purkillinen säilykepersikkaa
3 laakerinlehteä
1/2 pulloa punkkua (toisen puolen voi käyttää omaksi ilokseen)
Valmistus:
Hiero miehekkäällä otteella suolaa ja pippurirouhetta sian päälle joka
puolelle. Pistä paistinpannulle voita ja oliiviöljyä (puolet ja puolet) ja pyörittele possua kuumalla pannulla muutama minuutti, kunnes se on joka puolelta saanut solariumtasoisen rusketuksen. Tarkoitus ei siis olekaan paistaa kypsäksi. Vain sen verran, että pinta umpeutuu.
Heitä possu korkealaitaiseen uunivuokaan, sinne perässä valkosipulinkynnet kokonaisina, yrtit, persikka lohkottuna ja lorottele suorastaan hartaalla ilmeellä viini kruunaamaan arvostetun eläimen viimeistä matkaa. Peitä löysästi foliolla ja paista 180-200 asteessa noin 1h30 - 1h50 riippuen hieman minkälainen köntti on kyseessä.
Ääntä kohden esim. perunamuusin kera. Ruoan päälle sekä nautittu, että nauttinut sika voi olla tyytyväinen. \,,/
maanantai 27. syyskuuta 2010
Got The Time? aka Kiireisen Äijän "pizza"
Kaikilla on muka kiire... Arkena on kiire, viikonloppuna on kiire, ei ehdi, ei kerkiä, ei pysty, ei kykene. Olet sitten töissä tai vapaalla, aina tuntuu ettei aika riitä. Siihenkö meidät on ehdollistettu? Tutut (eihän tosimiehellä mitään ystäviä ole) valittavat koko ajan kiirettä. Ei ehdi nähdä kun työ/muija/perhe/harrastukset vievät kaiken ajan. Joo. Relatkaa jumankauta! Kaikkihan tietävät sanonnan siitä mitä hosumalla tulee. Eikä kiire yleensä ole hyväksi. Jokainen tietää ainakin sen, mihin se perinteinen suomalainen kiire ennen valomerkkiä johtaa. Eli se nk. "hei! Pilkkuun on kaksyt minsaa, otetaas pari shottikierrosta"kiire. Filmi poikki ja saamatta jäi?
Jos nyt sattuu olemaan aika oikeastikin niukilla ja tahtoisi vääntää nopeata mättöä, kannattaa harkita seuraavaa...
Ainekset: Tämä on VAIN yksi esimerkki. Käytä päätäsi. Kannattaa myös muistaa että pekoni sopii tähän(kin). Kanansuikaleista tai kebablastuista voi myös tehdä variaatioita. Mitä nyt pizzaan laittaisit.
Paketillinen paahtoleipää (voi olla tavallista, grahamia tai jotain hiton "linnunsiemen"versiota jos satut pitämään)
Öljyä
Iso paketti jauhelihaa
1 iso sipuli
Ketsuppia
1 iso tomaatti
Ananaspaloja
jalapenoa
1 purkki kermaa (myös 3:n juuston kerma tai savujuustokerma toimii rokisti)
1tl suolaa
1tl mustapippuria
1tl paprikajauhetta
1tl jeeraa (juustokuminaa) sikäli mikäli sattuu kaapissa olemaan
(chiliä)
oreganoa
3 valkosipulin kynttä
Juustoa (plus aurajuustoa jos digauttaa)
Valmistus:
Uuni 175 asteeseen ja koska nyt ON kiire, heitä levylautaselle Anthraxin Got the time, pitää mukavasti tempon ruoanlaitossa.
Pilko tuplabasarin tahtiin kaikki kiinteät aineet mitä ajattelit sapuskaan heittää. Samalla paistinpannun pitäisi jo olla lämpiämässä öljyineen päivineen. Kelloa tuijotellen sipulit ja jauhelihat pannulle paistumaan. Muista käyttää hätäisiä ranneliikkeitä kun pyörittelet kypsyvää mössöä lastalla. Kun jauheliha alkaa olla kypsää, ripottele hätäisesti mausteet sekaan ja purista pikaisesti vielä valkosipulin kynnet. Lisää ananas ja jalapenosiipaleet, sekoita hetki raivokkaasti ja kaada kerma sekaan. Jätä muhimaan miedolla lämmöllä.
Ota uunipelti esiin ja repäise salamannopeasti sopiva kaistale leivinpaperia (toista pari kertaa koska ekat menevät riekaleiksi) ja sommittele leivinpaperilla peitetyn pellin päälle niin monta paahtoleivän palaa kuin mahtuu. Ruiskuttele hikeä pyyhkien ketsuppia leipien päälle ja levitä se tasaisesti. Heittele tomaatin viipaleet edes sinne päin ja rouhi oreganoa päälle oman maun mukaan. Kaada mössö pannulta "leipälevyn" päälle ja tasoittele lastalla. Juusto(j)a päälle käsittämättömällä nopeudella ja uuniin... Jos olet ollut ripeä ja aikaa on vielä hetki, voi latoa vielä toisen leipäkerroksen koko tekeleen päälle ja hieman lisää juustoa. Toimii toki ilmankin.
Nyt saat luvan kanssa hengähtää ensimmäisen kerran. Jyräytä soimaan wanhan kunnon Warlockin - Three minute warning ja kata pöytä niin ei mene aikaa hukkaan. Muista vilkaista välillä uuniin äärimmäisen hätäisesti. Kun juusto on sulanut, repäise pelti uunista, heitä ekat palat lautaselle ja polta suusi. Kun napa ei enää raavi selkärankaa, olet valmis. Evään päälle voitkin sitten ihmetellä, mihin käytät kaiken sen ylimääräisen ajan joka hosumalla jäi.
Leka EI sitten vastaa haavereista jotka sattuvat sarkasmia ymmärtämättömille sekopäille. Mutta eväs on Rock! \,,/
Jos nyt sattuu olemaan aika oikeastikin niukilla ja tahtoisi vääntää nopeata mättöä, kannattaa harkita seuraavaa...
Ainekset: Tämä on VAIN yksi esimerkki. Käytä päätäsi. Kannattaa myös muistaa että pekoni sopii tähän(kin). Kanansuikaleista tai kebablastuista voi myös tehdä variaatioita. Mitä nyt pizzaan laittaisit.
Paketillinen paahtoleipää (voi olla tavallista, grahamia tai jotain hiton "linnunsiemen"versiota jos satut pitämään)
Öljyä
Iso paketti jauhelihaa
1 iso sipuli
Ketsuppia
1 iso tomaatti
Ananaspaloja
jalapenoa
1 purkki kermaa (myös 3:n juuston kerma tai savujuustokerma toimii rokisti)
1tl suolaa
1tl mustapippuria
1tl paprikajauhetta
1tl jeeraa (juustokuminaa) sikäli mikäli sattuu kaapissa olemaan
(chiliä)
oreganoa
3 valkosipulin kynttä
Juustoa (plus aurajuustoa jos digauttaa)
Valmistus:
Uuni 175 asteeseen ja koska nyt ON kiire, heitä levylautaselle Anthraxin Got the time, pitää mukavasti tempon ruoanlaitossa.
Pilko tuplabasarin tahtiin kaikki kiinteät aineet mitä ajattelit sapuskaan heittää. Samalla paistinpannun pitäisi jo olla lämpiämässä öljyineen päivineen. Kelloa tuijotellen sipulit ja jauhelihat pannulle paistumaan. Muista käyttää hätäisiä ranneliikkeitä kun pyörittelet kypsyvää mössöä lastalla. Kun jauheliha alkaa olla kypsää, ripottele hätäisesti mausteet sekaan ja purista pikaisesti vielä valkosipulin kynnet. Lisää ananas ja jalapenosiipaleet, sekoita hetki raivokkaasti ja kaada kerma sekaan. Jätä muhimaan miedolla lämmöllä.
Ota uunipelti esiin ja repäise salamannopeasti sopiva kaistale leivinpaperia (toista pari kertaa koska ekat menevät riekaleiksi) ja sommittele leivinpaperilla peitetyn pellin päälle niin monta paahtoleivän palaa kuin mahtuu. Ruiskuttele hikeä pyyhkien ketsuppia leipien päälle ja levitä se tasaisesti. Heittele tomaatin viipaleet edes sinne päin ja rouhi oreganoa päälle oman maun mukaan. Kaada mössö pannulta "leipälevyn" päälle ja tasoittele lastalla. Juusto(j)a päälle käsittämättömällä nopeudella ja uuniin... Jos olet ollut ripeä ja aikaa on vielä hetki, voi latoa vielä toisen leipäkerroksen koko tekeleen päälle ja hieman lisää juustoa. Toimii toki ilmankin.
Nyt saat luvan kanssa hengähtää ensimmäisen kerran. Jyräytä soimaan wanhan kunnon Warlockin - Three minute warning ja kata pöytä niin ei mene aikaa hukkaan. Muista vilkaista välillä uuniin äärimmäisen hätäisesti. Kun juusto on sulanut, repäise pelti uunista, heitä ekat palat lautaselle ja polta suusi. Kun napa ei enää raavi selkärankaa, olet valmis. Evään päälle voitkin sitten ihmetellä, mihin käytät kaiken sen ylimääräisen ajan joka hosumalla jäi.
Leka EI sitten vastaa haavereista jotka sattuvat sarkasmia ymmärtämättömille sekopäille. Mutta eväs on Rock! \,,/
perjantai 24. syyskuuta 2010
Wokkia Kunnianarvoisan "Suuren Vasaran" malliin
"Ripaus tätä ja ripaus tuota. Sitten 12,4 minuuttia vasempaan pyöritellen, jonka jälkeen 1,24h hengittämättä. Kolme kopautusta lusikalla omaan reiteen ja sipaisu 23 asteiseen uuniin jossa... ... ..." ARGH!!!!
Kuka oikeasti jaksaa edes yrittää puoliakaan resepteistä, joita suositellaan milloin minkäkin "propagandamarkettiketjun" julkaisuissa. Viime aikoina on alkanut pursuamaan mitä monimutkaisempia reseptejä itämaalaisen ruoan tekemistä varten... Miksi? Ne jotka ovat käyneet esimerkiksi Thaimaassa, tietävät ettei paikallinen eväs todellakaan ole monimutkaista.
Jotta päästään autenttiseen oloon, laita stereot niin kovalle, että naapurilla vetää silmät vinoon ja huuto häipyy itämaalaistyyliseksi kimitykseksi jonnekin taustalle. Yhtiömme suosittelee täksi vienoksi ruoanlaiton taustamelodiaksi Machine Head:in rallia Ten Ton Hammer. Kunnianarvoisa Suuri Vasara indeed.
Ainekset:
1 pussi ihan mitä vaan Wok vihanneksia
400g possua, kanaa tai katkarapuja, päätä kuule ihan ite.
1 pkt (250 g) munanuudeleita
öljyä
chilirouhetta (tai vaikka sweetchili kastiketta)
curryä
2 sipulia
2 valkosipulin kynttä
3rkl soijasoosia (tai vaihtoehtoisesti 5 rkl mustapapukastiketta JOS haluaa kikkailla)
(2 rkl Thaimaalaista kalakastiketta. Jos ei löydy kaapista niin ei ole pakollinen.)
1/2 lime tai sitruuna
Valmistus:
Täräytä öljyä pannulle ja junttaa samaan satsiin valitsemasi lihaisat ainesosat, sekä puolirenkaiksi leikattu sipuli ja 1 valkosipulin kynsi hyvin ohuina siivuina. Lisää omavalintaista curryä (3-4 kunnon ripausta). Sulattele lämpimän veden alla wokkivihannekset, lisää pannulle ja anna ottaa lämpöä muun sössön seassa. Lisää chiliä kauttaaltaan kevyesti. (tässä vaiheessa mustapapukastike jos löysit). Purista toinen valkospipulin kynsi satsiin, pienennä levyn lämpö minimaaliselle ja jätä tekele muhimaan. Laita nuudelit kiehumaan - mielellään hiukan pienittynä - ja kun ovat kypsiä sen parin minuutin päästä, lisää paistokseen. Lisää soija (ja kalakastike). Raasta hiukan limen ylintä kuorta ruoan päälle ja purista sekaan puolikkaan happamuushedelmän mehut. Anna muhia vielä n 5min. Tunge kohti tauluasi. Eikä tarvi jumankauta seistä puolta vuorokautta keittiössä, että saa evästä joka etäisesti tuo mieleen itämaiden ilot... \,,/
sunnuntai 19. syyskuuta 2010
Käyrää koipien välissä...
Äijäköörin istujaisilta tulossa ja pitäisi tehdä kunnon mättöä isommalle porukalle... Budjetti eväälle sitä kaliiberia, ettei juomisista joudu tinkimään... Mikä neuvoksi, mikä neuvoksi?
Aivan alkuun voi laittaa poikamiesboxin musiikkikeskuksen nupit kaakkoon ja läväyttää Wanhaa kunnon shokkirokkia soimaan... Cooperin Alice ja tähän toiminee paremmin kuin hyvin Feed my Frankenstein..., voi samalla pönkittää egoaan loppuillan naaraanmetsästystä ajatellen... "Well, I aint evil, Im just good lookin, Start a little fire, and baby start cookin. Im a hungry man..."
Ainekset: (n. 5 äijän ateriaan)
2 isoa sipulia (olen käyttänyt myös joskus kaupoista löytyviä jättisipuleita. Sattuneesta syystä niitä riittää yksi.)
1dl oliiviöljyä
2tl mustapippurirouhetta
1tl garam masalaa (jos ei löydy kaapista, laita mitä lystäät. Curryä, paprikaa, tandooria... tähän sopii miltei mikä tahansa)
n.2rkl soijakastiketta tai Thaimaalaista kalakastiketta
6-10 valkosipulinkynttä
1tl oreganoa ja 1tl basilikaa (kuivattu käy)
Puolikas tölkillinen olutta (osannet käyttää toisen puolikkaan)
9 kanankoipea
2 paketillista A-luokan makkaraa (Ukkopekkaa, Wilhelmiä tms, voi olla myös maustettuja versioita)
Valmistus:
1dl oliiviöljyä
2tl mustapippurirouhetta
1tl garam masalaa (jos ei löydy kaapista, laita mitä lystäät. Curryä, paprikaa, tandooria... tähän sopii miltei mikä tahansa)
n.2rkl soijakastiketta tai Thaimaalaista kalakastiketta
6-10 valkosipulinkynttä
1tl oreganoa ja 1tl basilikaa (kuivattu käy)
Puolikas tölkillinen olutta (osannet käyttää toisen puolikkaan)
9 kanankoipea
2 paketillista A-luokan makkaraa (Ukkopekkaa, Wilhelmiä tms, voi olla myös maustettuja versioita)
Valmistus:
Sipuleista, mausteista ja litkuista voi kanalle sörssäillä ensialkuun marinaadin oikein pakaste- tai paistopussissa, mutta jos se tuntuu liian neitimäiselle, täräytät pöytään vain isoimman uunivuoan minkä löydät ja alat suoraan hommiin, sillä tämä tipu ei alkulämmittelyä näet juuri kaipaa... Maustamisen voi tehdä astiassakin kuten tässä ohjeessa tehdään.
Lado koivet astiaan, hakkaa sipuli reiluiksi palasiksi ja ripottele vuokaan, koipien ympäristöön, sekä tunge seuraavaksi valkosipulinkynnet halkaistuna reisien rakoihin. Pippurirouhe ja muut mausteet tasaisesti ripotellen (muista hieroa yrtit käsissäsi) koko komeuden päälle. Sitten onkin aika saada hiukan reisiä kostumaan, eli lorottele soija tai kalakastike, öljy ja olunen jälleen tasaisesti reisien pinnalle ja jätä maustumaan noin 30min-1h:ksi. Jos maustamisesta haluaa hieman tanakampaa, voi päälle lorautella hieman esim. Thaimaalaista Shrirachaa, joka on demonisen hyvää chilikastiketta. Tarkkana toki pitää olla, jos ei omat makuhermot ole moiseen tottuneet.
Maustumisen aikana voi hetken marinoida itseään ohralla tai *:llä ja kuunnella lisää vaikka Mr.Cooperia... "I´m dressed in black, I´m a heart attack and my draw is lightning quick..."
Uunin pitäisi olla n.200-225 asteessa kun homma jatkuu. Leikkaa makkarat keskeltä poikki ja ala tunkea reisien väleihin (jos on tarpeeksi likainen mielikuvitus, tämä aiheuttaa taatusti virnistyksen). Anna tuotoksen käristä uunissa tunti ja vartti tai puolitoista ja tarjoile esim. valkosipuliperunoiden kanssa... Toki tavalliset keitetyt perunatkin toimivat mainiosti. Muista välillä mulkaista uuniin ja käännä makkaroita jos meinaavat käristyä.
Takuuvarma tuotos jonka jälkeen on hyvä keskittyä olennaiseen... \,,/
Pienenä boonuksena livekuvia tällaisen evään toimivuudesta... Itse keskityin kuvaamiseen, mutta raatikööri suostui kuvattavaksi!
Lado koivet astiaan, hakkaa sipuli reiluiksi palasiksi ja ripottele vuokaan, koipien ympäristöön, sekä tunge seuraavaksi valkosipulinkynnet halkaistuna reisien rakoihin. Pippurirouhe ja muut mausteet tasaisesti ripotellen (muista hieroa yrtit käsissäsi) koko komeuden päälle. Sitten onkin aika saada hiukan reisiä kostumaan, eli lorottele soija tai kalakastike, öljy ja olunen jälleen tasaisesti reisien pinnalle ja jätä maustumaan noin 30min-1h:ksi. Jos maustamisesta haluaa hieman tanakampaa, voi päälle lorautella hieman esim. Thaimaalaista Shrirachaa, joka on demonisen hyvää chilikastiketta. Tarkkana toki pitää olla, jos ei omat makuhermot ole moiseen tottuneet.
Maustumisen aikana voi hetken marinoida itseään ohralla tai *:llä ja kuunnella lisää vaikka Mr.Cooperia... "I´m dressed in black, I´m a heart attack and my draw is lightning quick..."
Uunin pitäisi olla n.200-225 asteessa kun homma jatkuu. Leikkaa makkarat keskeltä poikki ja ala tunkea reisien väleihin (jos on tarpeeksi likainen mielikuvitus, tämä aiheuttaa taatusti virnistyksen). Anna tuotoksen käristä uunissa tunti ja vartti tai puolitoista ja tarjoile esim. valkosipuliperunoiden kanssa... Toki tavalliset keitetyt perunatkin toimivat mainiosti. Muista välillä mulkaista uuniin ja käännä makkaroita jos meinaavat käristyä.
Takuuvarma tuotos jonka jälkeen on hyvä keskittyä olennaiseen... \,,/
Pienenä boonuksena livekuvia tällaisen evään toimivuudesta... Itse keskityin kuvaamiseen, mutta raatikööri suostui kuvattavaksi!
Ready...
Steady...
...Gone
Yhtiömme suosittelee...
torstai 16. syyskuuta 2010
Smoke on the chicken...
Syksy... Tuo, vuodenajoista vittumaisin. Olo on talvea odotellessa sama, kuin roikkuisi löysässä hirressä... Vettä paiskoo taivaalta ja kissat alkavat kääriytyä peittäviin vaatteisiin minihameiden ja toppien sijasta... Positiivista tässä on toki se, ettei tarvi verrytellä niskoja aina ennen kaupungille lähtöä. Sitä ruoskaefektiähän ei harjaantuneenkaan moshaajan niskat kestä kun toinen toistaan säpäkämpiä sääriä kulkee joka puolella. Muuttolintu siis kuitenkin alkaa Äijän sisällä nostaa päätään ja ainainen kesä jossain palmun alla saattaa kuulostaa hyvältä vaihtoehdolta... Toien vaihtoehto on, että ottaa huikan "sheriffiä" * ja vääntää niin pehmeänmakuista evästä, että syksyn viima jää omaan arvoonsa. Tällä pöperöllä saa sen mahdollisen kesäkissankin kehräämään vielä syysiltoinakin...
Ainekset:
3 kananrintapalaa (tai iso rasia suikaleita)
300g pekonia
öljyä
1 iso tomaatti
1-2 isoa porkkanaa
1 iso sipuli
kanaliemikuutio
suolaa
3 valkosipulin kynttä
tuoretta basilikaa
curryä (testaa myös curryn tilalle tandoorimaustetta)
viherpippuria
2dl kermaa (oikeata! ei mitään kevytversioita)
spagettia
Valmistus:
Puukon voit lyödä hetkeksi pystyyn siihen viime vuosituhannelta olevaan puiseen leikkuulautaasi, sillä nyt kääritään hihat. Koska se jo kuulostaa niin mukavalta, ota miehekkäästi tipunrinta käteesi. Hetken haaveiltuasi jätä hempeily sikseen ja revi käsin lihat luiden päältä (tässä voi miettiä vaikka eksää jos on antipatioita) ja suikaloi kaakattaja. Lorauta hieman öljyä paistinpannulle ja suikaleita pyörittelemään. Melkein heti perään pieneksi silvottu pekoni ja koko komeuden päälle curryä. Paista hetken aikaa, muttei niin että kanasta tulisi läpikypsää... Tipunlihasta tulee mureampaa kun se muhii loppuun keiton seassa.
Laita kattilaan kylmää vettä, toinenkin hellanlevy kuutoselle - tässä ei päästä vielä Pedon Kokkaukseen eli kolme levyä kuutosella - veteen kanaliemikuutio ja heitä perään rouheasti lohkottu sipuli. Odota kunnes vesi kiehuu ja lisää mukaan mahdollisimman ohueksi viipaloitu porkkana. Murskaa valkosipulin kynnet veitsen lappeella ja heitä keittoon. Lisää 4-6 viherpippuria ja noin 1tl suolaa. Lohko tomaatti ja lisää keittoon. Perään nippu spagettia katkottuna ja 4 basilikan lehteä murskattuna. Kaada kerma sekaan ja pyyhi kuolasi. Anna porista miedolla lämmöllä n. 40min ja lisää vettä tarvittaessa.
Nautitaan valkosipuli- tai yrttipatongin kanssa ja varsinkin jos se kesäkisu on syöntimeiningissä mukana, niin ruokailumusiikkina toimii jotain siirappista "kasarikuturokkiballaadiosastoa" kuten vaikka Bongiovin Jonia... Jälkiruoaksi voikin sitten nautiskella sitä kissaa... \,,/
Ainekset:
3 kananrintapalaa (tai iso rasia suikaleita)
300g pekonia
öljyä
1 iso tomaatti
1-2 isoa porkkanaa
1 iso sipuli
kanaliemikuutio
suolaa
3 valkosipulin kynttä
tuoretta basilikaa
curryä (testaa myös curryn tilalle tandoorimaustetta)
viherpippuria
2dl kermaa (oikeata! ei mitään kevytversioita)
spagettia
Valmistus:
Puukon voit lyödä hetkeksi pystyyn siihen viime vuosituhannelta olevaan puiseen leikkuulautaasi, sillä nyt kääritään hihat. Koska se jo kuulostaa niin mukavalta, ota miehekkäästi tipunrinta käteesi. Hetken haaveiltuasi jätä hempeily sikseen ja revi käsin lihat luiden päältä (tässä voi miettiä vaikka eksää jos on antipatioita) ja suikaloi kaakattaja. Lorauta hieman öljyä paistinpannulle ja suikaleita pyörittelemään. Melkein heti perään pieneksi silvottu pekoni ja koko komeuden päälle curryä. Paista hetken aikaa, muttei niin että kanasta tulisi läpikypsää... Tipunlihasta tulee mureampaa kun se muhii loppuun keiton seassa.
Laita kattilaan kylmää vettä, toinenkin hellanlevy kuutoselle - tässä ei päästä vielä Pedon Kokkaukseen eli kolme levyä kuutosella - veteen kanaliemikuutio ja heitä perään rouheasti lohkottu sipuli. Odota kunnes vesi kiehuu ja lisää mukaan mahdollisimman ohueksi viipaloitu porkkana. Murskaa valkosipulin kynnet veitsen lappeella ja heitä keittoon. Lisää 4-6 viherpippuria ja noin 1tl suolaa. Lohko tomaatti ja lisää keittoon. Perään nippu spagettia katkottuna ja 4 basilikan lehteä murskattuna. Kaada kerma sekaan ja pyyhi kuolasi. Anna porista miedolla lämmöllä n. 40min ja lisää vettä tarvittaessa.
Nautitaan valkosipuli- tai yrttipatongin kanssa ja varsinkin jos se kesäkisu on syöntimeiningissä mukana, niin ruokailumusiikkina toimii jotain siirappista "kasarikuturokkiballaadiosastoa" kuten vaikka Bongiovin Jonia... Jälkiruoaksi voikin sitten nautiskella sitä kissaa... \,,/
keskiviikko 15. syyskuuta 2010
Pasta a´la "next morning"...
Kuka mä oon ja mikä tämä olo on? Olet ollut illalla synnin teillä... hyvinkin sekalaisia juomia on tullut napsittua vielä sekalaisempi määrä ja kukahan se täräkkä typykkäkin oli? Heräät puoliltapäivin, snadisti aikaan ja paikkaan disorientoituneena pää kivistäen. Ensiapua? Nälkä? Kroppa vaatii suolaa ja rasvaa ja otsalohkon sisällä pitää parhaillaan konserttia japanialainen underground skenen doomibändi... Mikä neuvoksi? Fiksuna miehenä olet edellisenä päivänä varannut hieman helpotustarvikkeita jääkaapin perälle. Näin aamusta ne ovat vielä helposti saatavilla, kun edellisen illan mäyräkoira on poistunut edestä...
Ainekset:
Ainakin 400g broilerinfilesuikaleita
öljyä
1 Sipuli
200g aurajuustoa (tämän kanssa ei voi liiotella, mutta JOS joku muka ei pidä Aurasta, älä sano ääneen ja lisää vaikka cheddaria)
2dl Kermaa
1 valkoshipulin kysni
1/2tl mustapippuria
1tl suolaa pastan keitinveteen
(persiljaa)
juustoraastetta (parastahan on vanha kunnon jalkahikijuusto eli parmesaani)
n500g pastaa (itse käytän rigatonia, muukin makaronihärpäke käy jos ei halua päätään vaivata)
Valmistus:
Hiivi olohuoneeseen ja laita stereoihin soimaan jotain rauhoittavaa kasariheviä kuten esimerkiksi Whitesnakea... Kuitenkin jotain, joka ei aiheuta pahempia pelkotiloja edellisen illan jäljiltä. Keittiöön katkokäveltyäsi heitä varovasti moshaten (jotta niska vertyy) pasta kiehumaan suolalla maustettuun veteen, kunnes pasta on ammattilaistermein ”al dente” eli ei aivan mössöä. Pastapussin kyljessä yleensä kerrotaan optimaalinen keittoaika. Pannun pitäisi jo olla kuumana, joten heitä jotenkuten pilkkomasi sipulit ottamaan lämpöä. Aseta hetken kuluttua - hieman nöyränä ja anteeksipyytävällä ilmeellä - filesuikaleet pannulle paistumaan ja kunhan tipu alkaa saamaan väriä (kuten se edellisen illankin tipu omasta mielestäsi fiksun kommentin jälkeen) murskaa sekaan valkosipuli. Lisää kerma, anna muhia muutama minuutti jotta kana kypsyy kerman leppeässä syleilyssä ja heivaa mukaan aurajuusto ja kypsä, kuivaksi valutettu pasta. Mausta mustapippurilla oman maun mukaan. Junttaa lautaselle, ravistele vapisevin käsin juustoraastetta ja jos haluat edes hetken tuntea olosi herraksi asettele keon päälle vielä hienonnettua persiljaa.
Tämän jälkeen sohvalle lojottamaan virvoitusjuomien, sekä jonkin elokuvan pariin joka ei vaadi juuri aivotoimintaa... Tätä evästä onkin sitten sen verran, että voi useampaan kertaan santsata hiukopalantarpeen yllättäessä pitkin päivää... \,,/
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)