Radiotoimittajan olonkorjaaja

Ollessani vieraana Radio Jyväskylän studiolla, haastattelija valitteli viikonlopun jälkeistä oloaan ja kyseli ohjetta kevyehköön evääseen, jota voisi syödä, hiukan kuin synninpäästönä viinkolopun "turmelusten teiden" jälkeen.


Painotan edelleen sitä, että salaattiakin VOI syödä, mutta miksei tekisi siitäkin maistuvaa... Tässäpä siis Luukkaisen Okulle "Radiotoimittajan olonkorjaaja" noin niinkuin vastaisuuden varalle, sikälimikäli sattuu käymään niin, että joskus vielä eksyt ihan vahingossa esim. laivalle ja homma lipeää örräämisen puolelle.


Ainekset:
Öljyä
Kanasuikaleita (paketin koko on verrannollinen olotilan heikkouteen. Enemmän jos heikompi.)
1 sipuli
2 tomaattia (tai useampi kirsikka/luumutomaatti, ovat aavistuksen makeampia, joten toimivat mainiosti)
1tl mustapippurirouhetta
Suolaa
1 kermaviilipurkki
2 tl currya (tai tandoorimaustetta) 
1tl paprikajauhetta
2 tl chilijauhetta (tai reilusti enemmän jos tahtoo jynkympää)
(jos välttämättä haluaa, voi laittaa sekaan kiinankaalia, mutta ei ole pakollista)


Valmistus:


Äärimmäisen simppeliä ja vaivatonta, joten ei tarvitse tuskailla pitkään valmistuksen kanssa. Jos päässä kirkuvat vielä Okun mainitsemat Havakan Arjan Lokit, on ehkä aika vaihtaa levylautaselle jotain, joka palauttaa  arkeen rennon letkeästi, ilman suurempia shokkivaikutuksia. Kiss:in - Strutter saa varmasti svengijalan vipattamaan ja sipuli, sekä tomaatit pilkkoutuvat hyvän biisin tahdissa mukavasti. Paista suikaleet öljyssä pannulla ja mausta mustapippurilla, sekä sellaisella ripauksella suolaa, mikä oloon nähden hyvältä tuntuu. Mausta kermaviili cyrryllä, paprikalla ja chilillä. Heitä kanat, tomaatit ja sipulit salaattikulhoon ja sekoita. Kermaviilikastikkeen voi sitten oman maun mukaan sekoittaa koko salaattiin, valutella päälle tai pistää dippimäiseksi keoksi lautasen reunalle. Leka tosin kehottaa kokeilemaan sekoittamista, sillä vielä lämmin kana ja sen maut miksautuu mukavasti kermaviilin kanssa. Ääntä kohden ja olo kohentumaan. \,,/




PS: Kiitokset Okulle hyvästä setistä! Niille jotka jo ovat ehtineet pommittaa kysymyksillä, missä haastattelun voi kuunnella, suosittelen seuraamaan Lekan blogia silmä kovana.


PPS. Haastattelu on täältä blogin puolelta jossain vaiheessa, nyt jo Facebook ryhmässä. Jostain syystä tämä Blogger ei taipunut siihen, että olisin lisännyt tiedoston tuonne Äijälinkki osioon... Taistelen asian kanssa edelleen.

Pasta a´la "next morning"...

Kuka mä oon ja mikä tämä olo on? Olet ollut illalla synnin teillä... hyvinkin sekalaisia juomia on tullut napsittua vielä sekalaisempi määrä ja kukahan se täräkkä typykkäkin oli? Heräät puoliltapäivin, snadisti aikaan ja paikkaan disorientoituneena pää kivistäen. Ensiapua? Nälkä? Kroppa vaatii suolaa ja rasvaa ja otsalohkon sisällä pitää parhaillaan konserttia japanialainen underground skenen doomibändi... Mikä neuvoksi? Fiksuna miehenä olet edellisenä päivänä varannut hieman helpotustarvikkeita jääkaapin perälle. Näin aamusta ne ovat vielä helposti saatavilla, kun edellisen illan mäyräkoira on poistunut edestä...

Ainekset:


Ainakin 400g broilerinfilesuikaleita
öljyä
1 Sipuli
200g aurajuustoa (tämän kanssa ei voi liiotella, mutta JOS joku muka ei pidä Aurasta, älä sano ääneen ja lisää vaikka cheddaria)
2dl Kermaa
1 valkoshipulin kysni
1/2tl mustapippuria
1tl suolaa pastan keitinveteen
(persiljaa)
juustoraastetta (parastahan on vanha kunnon jalkahikijuusto eli parmesaani)
n500g pastaa (itse käytän rigatonia, muukin makaronihärpäke käy jos ei halua päätään vaivata)


Valmistus:


Hiivi olohuoneeseen ja laita stereoihin soimaan jotain rauhoittavaa kasariheviä kuten esimerkiksi Whitesnakea... Kuitenkin jotain, joka ei aiheuta pahempia pelkotiloja edellisen illan jäljiltä. Keittiöön katkokäveltyäsi heitä varovasti moshaten (jotta niska vertyy) pasta kiehumaan suolalla maustettuun veteen, kunnes pasta on ammattilaistermein ”al dente” eli ei aivan mössöä. Pastapussin kyljessä yleensä kerrotaan optimaalinen keittoaika. Pannun pitäisi jo olla kuumana, joten heitä jotenkuten pilkkomasi sipulit ottamaan lämpöä. Aseta hetken kuluttua - hieman nöyränä ja anteeksipyytävällä ilmeellä -  filesuikaleet pannulle paistumaan ja kunhan tipu alkaa saamaan väriä (kuten se edellisen illankin tipu omasta mielestäsi fiksun kommentin jälkeen) murskaa sekaan valkosipuli. Lisää kerma, anna muhia muutama minuutti jotta kana kypsyy kerman leppeässä syleilyssä ja heivaa mukaan aurajuusto ja kypsä, kuivaksi valutettu pasta. Mausta mustapippurilla oman maun mukaan. Junttaa lautaselle, ravistele vapisevin käsin juustoraastetta ja jos haluat edes hetken tuntea olosi herraksi asettele keon päälle vielä hienonnettua persiljaa.


Tämän jälkeen sohvalle lojottamaan virvoitusjuomien, sekä jonkin elokuvan pariin joka ei vaadi juuri aivotoimintaa... Tätä evästä onkin sitten sen verran, että voi useampaan kertaan santsata hiukopalantarpeen yllättäessä pitkin päivää... \,,/