Kohta on Joulu. Monien ihmisten suosikkijuhla - toisten pahin painajainen. Leka itse ei oikein ymmärrä koko härdelliä, joka nykyään tuntuu alkavan jo melkein syyskuun alusta. Lahjamainoksia tunkee postiluukun täydeltä ja niitä saa olla melkein päivätasolla viemällä reppukaupalla roskiin. TV tunkee tekopirteitä joulurallatuksia ja kaikessa on "rauhallisen joulun salaisuus". Suomalainen Jouluhan on tänäpäivänä hyvin mielenkiintoinen resepti. Monen kulttuurin talvipäivänseisauksen juhla, vanha kunnon suomalainen Kekri ja muut vanhat pakanatavat sekoitettuna reippaasti ja koristeltuna ripauksella kristittyjen hössötyksiä ja Ameriikan Coca-Cola kulttuuria. Ota siitä sitten selvää...
Lekan talvipäivänseisaus, Joulu, Yule tai ihan miksi sitä tahtoo kutsua, on yleensä täydellinen kun pöydässä on kinkkua, rosollia, itse graavattua lohta ja jo aiemmin blogissakin esiintynyttä sillisalaattia. Tulen tässä vielä joulun alla päivittämään tänne läjän joulueväs ehdotuksia, mutta nyt mennään pakkasista hetkeksi vielä etelän kuuman auringon alle, tarkalleen sanottuna Espanjaan. Upean monipuolinen keittiö, herkullisilla mauilla ja hyvillä mausteilla. Kuka ei voisi pitää? Nyt tosiaan yksi allekirjoittaneen henkilökohtaisista suosikeista eli "Gambas al ajillo" - valkosipulikatkaravut...
Ainekset:
400-600g Katkarapuja (ihan oman maun mukaan isoja pyrstöjä, kuorittuja, kuorimattomia)
1/2dl oliiviöljyä
5-6 valkosipulin kynttä
2kpl pieniä kuivattuja chilipalkoja (tulisuusaste oman siedon mukaan)
2tl sitruunamehua
hiukan persiljaa tai ruohosipulia
Valmistus:
Koska ollaan keskellä synkkiä talvipäiviä, aseta suurella kunnioituksella levylautaselle yksi Suomimetallin hienoimmista helmistä, eli Amorphiksen Black Winter Day. Alkuun merieliöt pitäisi saada sulamaan hieman keinotekoisesti aiheutetusta ikiroudastaan, eli voit joko lorauttaa lämmintä vettä tiskialtaaseen tai johonkin astiaan ja heitä koko pussillinen pieniä mulkosilmiä odottelemaan vuoroaan. Vaihtoehtoisesti avaa pussi, kaada ravut siivilään ja huljuttele lämpimän veden alla hetki. Siinähän sulavat.
Koska rapatessa - tai tässä tapauksessa paistaessa roiskuu, ota korkealaitainen paistokasari tai pata ja lorauta öljy valitsemaasi paistolaitteeseen. Terävä astalo käpälään ja siivuta valkosipulinkynnet ohuiksi biiteiksi. Yhden tai kaksi kynttä voi myös murstaka jos haluaa. Valkosipuli ja chilit kylmään kasariin ja vasta nyt hella päälle. Maku avautuu räväkämmin kuin emäntäsi pikkutunneille venähtäneen miestenillan jälkeen.
Odottele, että öljy on kuumaa ja pläjäytä tässä vaiheessa katkat sekaan, hämmennä rauhallisesti käännellen jotta pinkit pikkueliöt saavat hieman väriä ja pienennä hella kolmoselle. Paistokseen voi tässä vaiheessa heittää vielä persiljan tai ruohosipulin ja anna paistoksen muhia vielä aivan muutama minuutti, rauhallisesti sekoitellen.
Levyltä pois ja astia keskelle pöytää, sitruunamehu sekaan, patonkia kaapista dippaamista varten ja evästämään. Muy delicioso! \,,/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Avaa sanainen arkkusi... Leka tsekkaa kommentit kun ehtii moshaukseltaan ja ruoanlaitolta! Kiitos jo etukäteen!