Voiiiiiiiiiiiii... ...leipäkakku.

Mosh!

Nyt täytyy jo Lekankin nöyrtyä hiukan ja pyytää aavistuksenomaisesti anteeksi blogihiljaisuuttani. Sekä kesä, että syksy menivät niin käsittämätöntä vauhtia, että vaikka hyviä reseptejä on jopa valmiina, olisi pitänyt saada aikaiseksi kirjata ne tännekin...

Vuosi lisää tuli sekä Lekalle, että blogille. Hulinaa on ollut molemmilla, joskin blogi on ottanut ehkä rauhallisemmin. Omasta iästä ei niinkään väliä, mutta blogilla melkein 18000 lukukertaa hiukan reilussa vuodessa, on sellainen täräys, että pitää Lekankin jo hiukan hymyillä.

Lekan keittiön facebookryhmässä kyseltiin synttärikakkua, joten tässä tulee...

Ei ole salaisuus, että Lekalla saattaa olla pieni fiksaatio voileipäkakkuihin ja jos sellainen daami löytyy, joka osaa moisen vääntää taidolla ja tunteella, saattaa Lekakin jäädä sanattomaksi... Itse en kuitenkaan perinteistä voileipäkakkua ole mitenkään loistava vääntämään, mutta kun - seuraavaksi mediaseksikäs sana - innovaatioita aina haetaan, niin tässä sellainen... Miksei mistään löydy lämpimän voileipäkakun ohjetta??? Tai no... nyt löytyy.

Lämmin voileipäkakku


Ainekset:
2 pakettia paahtoleipää (ihan oman mielen mukaan)
Metwurstia reilu paketillinen
Pekonia paketillinen
2 paprikaa (esim. punainen ja keltainen)
1 rasiallinen kanafileitä (3-6kpl)
Kermaviili
Ketsuppia
BBQ kastiketta
1 sipuli
1 purkki ananasta
Chiliä
1pkt Cheddar (sulate)juustoviipaleita
400-500g juustoraastetta
3 valkosipulin kynttä
basilikaa ja oreganoa

Valmistus:


Pidä alkuun hiljainen hetki tuijottaen suu auki ruoka-ainesmäärää ja yritä kuvitella miltä tämä "ruogasmi" tulee lopulta maistumaan.

Heti alkuun uuni 150 asteeseen, joten ehtii lämpiämään siihen mennessä, että tämä eväs on valmis ottamaan kuumuutta.

Heitä kanafileet leikkuulaudalle ja täryytä vaikka nyrkillä littanammaksi, kuten entinen ylä-aste kiusaaja konsanaan. Älä kuitenkaan intoudu, tarkoitus ei ole muussata fileitä syvässä miehisyyden tunnossa, vaan vain hiukan ohentaa. Puukko käpälään ja ratko fileet siten, että saat niistä kuusi puolikasta. Paista kotkottajan palat (ei mahdollista naisystävääsi vaan se siivekäs kana) pannulla ja laita odottamaan vuoroaan.

Paahtoleipä käsittelyyn seuraavaksi. Ota uunipelti, levitä siihen leivinpaperi ja lätki leipäpaloja leivinpaperin päälle. Kuusi palaa per kerros, eli 2x3 muodostelma (ks. kuva 1.) Voit puukottaa leipien kantteja pois sisäreunoilta, jos haluat kakun pohjasta tiiviimmän, mutta jos se tuntuu hienostelulta unohda. Ketsuppia pohjalle, ja metukkaa päälle ihan miehekkäästi ja pilko vielä sipuli metukan päälle...  (kuva 2)

Kuva 1. "Pohjakerros"

Kuva 2. "Ensitäytteet"

Kun "pohjakerros" on sen oloinen, että omasta mielestä voi siirtyä seuraavaan, murskaa valkosipulin kynnet kermaviiliin, asettele uusi leipäkerros ensimmäisen päälle, levitä kermaviilivalkosipulimäski toisen kerroksen päälle, aseta jokaisen leipäpalan päälle palanen kanafilettä, uusi kerros leipää ja mennään siirrytään kerros numero kolmoseen... "Kanakerroksesta" ottamani foto, oli jotain luokkaa ylivalottuneen, epäselvän ja tärähteneen välillä, joten unohdamme sen ihan suosiolla. Kyllä unohdamme!  Hiljaa siellä...

Seuraavaan kerrokseen lorotellaan BBQ soosia pohjalle, kuten ketsuppia ekaan... tämän päälle runsaalla, reippaalla, sekä ripeällä otteella juusoraastetta, mutta älä käytä aivan kaikkea. Asettele pekoniviipaleet juuston päälle, silvo paprikat, heitä ne pekonin päälle, chili myös tähän kastikkeena, rouheena, jauheena tai ihan missä vaan muodossa (katso kuva 3.) ja siirry seuraavaan kerrokseen. (kyllä tiedän että on ikävää härnätä pekonia kasveilla, mutta kestä se kuin mies. Antaa hyvän maun nimittäin...) 

Kuva 3. Pekonin ja paprikan showdown

"Kansi kiinni, omaiset on nähneet", totesi jo aikanaan hauturi. Eli vielä kerros leipää, kostuta ne ananasmehulla, heitä vielä muutama metukkaslaissi ja ananasrenkulaanpuolikkaat päälle, ripottele loppu juustoraaste ja peitä koko komeus cheddarviipaleilla, joiden päälle vielä hiukan basilikaa ja oreganoa... (ks. kuvat 4 ja 5)

Kuva 4. Loput roippeet...

Kuva 5. Kohta otetaan lämpöä...

Uuniin ottamaan lämpöä 150 asteeseen noin 45min, mutta tarkasta välillä, ettei tummu liikaa. Jos näyttää siltä, laita löyhästi päälle vielä toinen leivinpaperi...

Uunista ulos, lautaselle, volymet kaakkoon ja synttärin kunniaksi Eric Sagen mainiotakin mainiompi Birhday Party Song (älä tukehdu evääseen jos tuijotat samalla videota). Tämä mättö on sitten todella täyttävää, joten vaikkei tosimiehellä ystäviä olekaan, pyydä pari tuttua avittamaan evään kanssa... \,,/

PS. Valmiista tuotoksesta läpileikkauskuva vielä naamakirjassa, osoitteessa https://www.facebook.com/groups/265255760185707/

Aina jotain lisukettakin tarvii! Mutta salaattia????

Jauuuuu! Reipas kesä ja vielä jatkuu. Jos ilmatieteenlaitos osuisi KERRANKIN oikeaan niin hyvät grillauskelit jatkuvat vielä miltei lokakuulle. Vaikka mikä sitä estää grillaamasta talvella. Tähän kuulen jo nousevan huudon härkäkööriltä joka toteaa, että nainen! No. Opeta nainen nauttimaan talvigrillauksesta. Tai vaihda naista.

Äijäkatraan talviriennoissa on grillailtukin. Muistan elävästi erään kerran kun maaliskuussa istuimme ystäväni takapihalla grillin ympärillä. Ohi menevä naapuri huusi tieltä että "OK! Te voititte grillikauden aloittajaiset tänä vuonna!" Mitenniin? Eihän se kai ollut loppunutkaan... Mukavaa puuhaa kokonaisuudessaan. Tarpeeksi vaatetta, sisäistä lämmikettä, puutarhatuolit hankeen jolloin istumalihaksetkaan eivät huurru kokonaan, grilli tulille ja virvokkeet hankeen. Pysyy taatusti viileinä...

No. Hankea ei kannata vielä miettiä, vaikka "Winter is coming". Sen sijaan, Leka tekee sääntöön taas poikkeuksen ja nyt tärskäytetään lisuketta grillieväälle. Grillattua toki myöskin, vaikka uunin kanssakin onnistuu.

Aikanaan kun Lekan asemapaikka työrintamalla oli Tunisia, oppi pitämään paikallisesta keittiöstä, jossa mausteita käytetään mukavan rohkeasti. Tämän kertainen eväs on Mechouia (mechuija, mechow tai miten sen nyt haluaa kirjoittaa) salaatti. Kun olet salaattijärkytykseltäsi selvinnyt, niin lue loppuun. Tästä annoksesta riittää parinkin lihanhimossa kärvistelevän syöjän lautaselle esim. possun seuraksi. Tai sellaisenaan kuten se Tunisiassa tarjoillaan usein. Lopussa variaatio.

Ainesosat:

2 vihreätä paprikaa
2 punaista paprikaa
3-4 tomaattia (koosta riippuen ja saavat olla hiukan kovia vielä)
1-3 vihreätä chilipalkoa (miten tulista haluat. Punaistakin voi toki käyttää, mutta 1 riittänee)
3 valkosipulin kynttä
1rkl kapriksia (voi jättää pois, mutta antavat kyllä mukavan aromin)
4rkl oliiviöljyä
2rkl sitruunamehua
Suolaa ja mustapippuria

Valmistus:

Tämä vaatiin hieman tekemistä, mutte mitään mistä keittiöyrmy ei selviytyisi! Koska salaatin teko saattaa tuntua hieman pelottavalta, pitää musiikin olla edes sinnepäin. Reippaasti soimaan siis The Hauntedin biisi Shadow World.

Pistä grilli tulille tai uuni 225c asteeseen. Vettä sisältävä kattila samaan aikaan liedelle  tai grillin kestävä astia (tai kaasuliekin) infernaalisena hehkuvan liekin/hiilloksen päälle. Puolita paprikat ja poista siemenet. Tarkoitus on saada joko grillissä tai uunissa paprikan puolikkaat tummumaan - kuulit oikein - siten että kuori on helppo irrottaa. Kiehuvassa vedessä kalttaat (eli keität 1-2 minuuttia) tomaatteja, siten että nekin on helppo päästää "nahastaan eroon" kuin entinen teurastaja konsanaan teki eläinmaailman edustajille. Paprikan kuori saa tosiaan kärähtää hiukan. Kun paprika on ottanut kuumutta n.10min, heitä chilit ja valkosipulinkynnet nauttimaan samasta hoidosta ja anna pehmetä vielä 10min lisää. Grillissä prosessia onkin helpompi seurata. Pääasia, että kaikki kasvikunnan luomukset pehmenevät ja ne on helppo kuoria. Uunissa kasvisten kokonaisaika on siis n.20min, grillissä taas pitää käyttää lähinnä näkö ja tuntoaistejaan.

Kun tomaatit ovat saaneet shokkihoitonsa, anna niiden jäähtyä hetki ja revi kuori pois. Pitäisi onnistua kohtalaisen helposti tässä vaiheessa. Muille rehuille sama käsittely kun ovat tarpeeksi viilenneet.

Lorauta oliviiöljyt ja sitruunamehu jonkinlaiseen tarjoiluastiaan. Murskaa perään nyt kuoritut valkosipulit, ripottele hyppysellinen karkeahkoa suolaa ja saman verran mustapippuria. Pilko tässä vaiheessa viileät kasvikset pienehköiksi paloiksi ja astiaan. Lisää vielä kaprikset jos siltä tuntuu ja sekoita koko homma kunnolla. Se onkin sitten siinä. Valmiina nauttimaan lihan välittömästä läheisyydestä.

VARIAATIO:
Päälle voi vielä pilkkoa oliiveitä jos pitää kyseisistä papanoista. Tunisiassa kyseistä evästä saa myös lounastyylisenä ratkaisuna, jolloin salaatti on leviteltynä laakealle lautaselle, päälle rouhittuna tonnikalaa (kannattaa valuttaa öljyt pois) ja muutama keitetty kananmuna lohkottuna koko keon päälle. Koristella voi vaikka persiljalla ja naatiskella vaalean leivän kanssa.

Tällä kertaa ei ole kuvia. Tulee jossain vaiheessa. Elä sen kanssa... \,,/

Grillikausi - Paras kausi!

Lekan kesä on mennyt kuten kuuluukin. Grillatessa ja kesästä naatiskellessa. Työt toki ovat aavistuksen haitanneet vapaa-aikaa, mutta jotain täytyy tehdäkin, että grilliä saa jollain täytettyäkin. Nyt kun parhaat grillauskelit ovat vasta alkamassa, täytyy taas raottaa sanaista arkkuaan ja täräyttää muutama vinkki interwebin ihmeelliseen maailmaan. Kuvia ruoasta on pyydelty aivan käsittämättömästi, joten kokeillaan. Laitan tässä ensimmäiset fotot. Korostan, että en ole mikään ruokakuvaja, joten laatu ei ole mitään studiotasoa.

Nauti tästä ohjeesta, jos siis jostain syystä et halua grillata vain parsaa tai salaatinlehtiä. Muutama myslinmupeltaja on käynyt kommentoimassa (tapansa mukaan), että ruokahalu menisi jos tietäisi miten esim. sikoja maailmalla kohdellaan. No. Onhan se ikävää, kurjaa ja pahaa, mutta henk. koht Leka ei possuja huonosti kohtelekaan. Päinvastoin! Suuri kunnioitukseni tuota jaloa eläintä kohtaan kulminoituu lautaselle...

Mutta asiaan. Tässä muutamia hyviä vinkkejä auvoisiin grillausehtoisiin;

Täytetyt lihakääryläiset:

Ainekset;


Kanan tai sian leikkeitä, piffejä tms.
Pekonia
Mäyräkoirallinen olutta

Täyte: (esimerkki! Käytä päätäsi ja kaikkea mitä kaapista löytyy)
Halloum juustoa
1-2 Kesäsipulia
2 valkosipulin kynttä
BBQ-kastiketta
Herkkusieniä

Noniin rakkaat keittiölajitoverit! Tämän helpommaksi ei ruoanlaitto enää mene, vaikka ruoasta tuleekin namia.
Pilko kulhoon täytteet oikein pieneksi, sekoita pari ruokalusikallista BBQ-soosia. Seuraa kuvia... Ensin painele nyrkillä (voi vähän antaa iskuakin) valitsemasi liha lättänämmäksi, levitä sopivasti täytettä lihan päälle, kääräise hiukan tai taita vain keskeltä. Pyyhi kuola suupielistäsi samalla kun alat kieputtaa pekoniviipaleita kääryläisten ympärille. Pari kolme siivua on oiken sopiva ja kannattaa kääriä melko tiukkaan. Grillaa valmiit nyytit. Ta-daaaaaa! Tätä ruokaa syödessä kuunnellaan vai kesän omia ääniä!

Jos rankkasade yllätti (kuten Lekan) niin pannulle paistumaan. Pannulla anna ottaa hiukan väriä ja kaada olutta perään jotta nyytti muhii mukavasti... siinä se. Ei kummempaa.

Ai mitä sillä oluella tehdään? No joko käytetään puoli pulloa haudutukseen, tai ei sitäkään. Keksi lopuille tekemistä...

 Valmis täyte

 Potsit täytteen kera

Eri vaiheissaan olevat herkut

Lautasella... ääntä kohden!

Oheen voi laittaa grilliin esim. perunoita. Revi foliosta neliöitä, halkaise potut, laita väliin öljyä, suolaa ja mausteita tai BBQ-soosia. Puolikkaat vastakkain ja folioon. Asettele grillin reunoille heti alusta. Yleensä valmista kun grillauskin on!  \,,/

Stifado! Kreikkalaisten jumalten ruoka!

Hiljaisuuden jälkeen on taas hyvä päivittää ja nyt täräytetään suosiolla hiukan isotöisempi, mutta taatusti sen arvoinen satsi vatsan hellimiseen...


Jos äijä on reissuillaan käynyt Kreikassa - Ouzon, Sirtakin, kanelilla maustettujen lihapullien, tupsutossujen (hehheh), torsojen ja historiallisten kivikasojen (sekä talousvajeen) maassa, olet saattanut törmätä sivukujien keittiöissä, kauppahalleissa tai jossain pikku tavernassa herkkuun nimeltä stifado!


Näin äitienpäivänä saanee äijäkin herkistyä hetkeksi ja kiittää äitiään. Hyvästä ruoasta ja siitä, että olen alunperin tämän stifadoreseptin häneltä oppinut, joskin sen jälkeen hieman omaan suuntaani muokannut. 


Tällä Lekan versiolla keittiön vakaakäsisestä valtiaasta voi tulla hetkeksi antiikin Olympoksen jumalten kokki! 


Pääsiäinenkin meni juuri, mutta tästä eväästä saa erinomaista pääsiäisherkkuakin jos haluaa ajatella juhlapäiviä ja sitä kun joku pentele tai mahdollisesti vaikka emännysehdokas tulee kylään.  


Stifado - Kreikkalainen lihapata


Satsi on sopiva noin kahdeksalle ruokailijalle, tai neljälle nälkäiselle äijälle


Ainekset:


Noin 1,3-1,5 kg naudanpaistia (Toki tähän käy härkä, lammas tai vaikka jänis)
500  g sipulia
1 valkosipuli
2 tl suolaa
1 tl oreganoa
1tl rosmariinia
3 laakerinlehte
1tl paprikajauhetta
6 rosépippuria
2 kanelitankoa
3 dl punaviiniä
(1tl omena- tai punaviinietikkaa, muttei pakollinen jos moinen uupuu)
400 g tomaattimurskaa
1 dl hunajaa
0,5dl tuoretta persiljaa


 Valmistus:


Uuni lämpiämään 250 asteeseen ja aluksi pääset lihan kimppuun. Tee reippaan kokoisia kuutioita valitsemastasi köntistä. Kuori ja lohko sipulit isoiksi paloiksi, jonka jälkeen voitkin raastaa valkosipuleista putukuoren veks. Lorauta hiukan oliiviöjlyä laakeaan uuninkestävään vuokaan, asettele lihat ja ruskista niitä 
250 asteessa noin 15 minuuttia. (Voi toki tehdä pannullakin, mutta toimii erinomaisesti näinkin)


Laita väritystä muuttaneet lihanpalat kannelliseen uunivuokaan. Lisää sipulilohkot, valkosipulin kynnet, mausteet, punaviini, (etikka), tomaattimurska, persilja ja hunaja. Unohtuiko jotain? Pääasia, että tässä vaiheessa kaikki evääseen varatut roippeet ovat samassa asiassa ja tuo astia mielellään menossa kohti uunia. 


Peitä kannella tai alumiinifoliolla hauduta uunissa 170 asteessa 2,5 - 3 tuntia (voi jättää vielä hautumaan uuniin jälkilämmölle). 


Tarjoa esim. riisin kanssa, mutta myös ihan vaalea leipä on yksi Lekan suosikeista.


Varaa tosiaan hetki aikaa tälle. Valmistusaika kokonaisuudessaan on kuitenkin noin 3h.


Ruoanlaittomusiikiksi kreikkalaista metallia jos inspiroi. Jos ei niin junttaa Sirtakia soimaan, hörpi Ouzoa ja kuvittele olevasi Olympoksella... \,,/

Naistenpäivänä... Koskas on miestenpäivä?

No niin Äijät ympäri maita ja mantuja. Tänään on taas se päivä. Naistenpäivä. Päivä jolloin miesten odotetaan olevan äärimmäisen hyväkäytöksisiä, kohteliaita ja toteuttavan naisten pyyntöjä mielellään, ennenkuin niitä ehditään edes pyytämään (l. käskemään). 


Jos nyt kuitenkin kiikarissasi tai lähipiirissäsi on daamieläjä, jota tahdot hieman hemmotella (mikä saattaa johtaa sinun hemmotteluusi), Leka esittää tässä varsin maistuvan setin, jota voi testata.


Naisethan tunnetusti rakastavat suklaata, joten pistäpä seuraava ohje korvan taakse.


SUKLAA-MARJARAHKA


Ainekset:


2dl Kuohukermaa
1 purkillinen maitorahkaa
2dl mansikoita (pakaste)
2dl vadelmia
1dl suklaakastiketta (vaihtoehtoisesti kinuski käy myös, jos daamieläjällä on hinku moiseen)
1tl vaniljasokeria


Valmistus:


Kaada kerma sellaiseen astiaan mikä kestää rankempaakin vispausta, sekaan vaniljasokeri ja tärryytä menemään siten, että kermasta tulee kohtalaisen jähmeää. Muista ettet kuitenkaan ole voita kirnuamassa. Sekoita esim. puuhaarukalla sekaan maitorahka ja suklaasoosi, sekä marjat. Annostele, anna typykän ihastella ja nautiskella... Taustalle soimaan vielä sopivaa kuturokkia kuten esmes. Bon Jovin Bed of Roses niin ei tule olemaan huono naistenpäivä miehellekään... Vaihtoehtoisesti voit jättää marjat pois itse rahkasta ja annostele ne sopiviin kuppeihin, joiden päälle virittelet rahkaa. Saat vielä pojoja kattauksestakin. 


Ennenkuin muuten kukaan vetää purkillista papuja sieramiinsa niin vakuutetaan nyt myöskin, että Lekalla ei TODELLAKAAN ole mitään naisia vastaan. Päinvastoin. Leka rakastaa naisia. Mielellään pitkään ja hartaasti... \,,/

Paprikaa??? Mutta sehän on kasvis!!!

No niin on, niin on. Kyllä Leka sen tietää! Toki JOS olet alusta saakka seurannut niin olen muutamaan otteeseen todennut, että kasviskin on ruokaa. Kunhan ei liiotella. Tämänkertaisessa ohjeessa käsitellään muutamia muitakin kasvikunnan edustajia, joten jos kärsit allergiasta kaikkea sellaista kohtaan joka on luonnosta kotoisin, mutta jolla ei ole esim. jalkoja, olet tarkkana. Leka uskaltaa silti taata, että suurin osa Äijäruoan ystävistä pitää tästäkin.


Pidätkö pekonista? Jos vastaat kyllä, jatka lukemista.
Pidätkö aurajuustosta? Jos vastasit tähänkin kyllä, olet edelleen oikeassa artikkelissa.  Jos taas vastasit molempiin tai toiseen kieltävästi, suosittelen silti lukemista, sillä ainahan kaikkea voi itsekin tuunata!



Jemmattua uunipaprikaa


Ainekset:


2 isoa paprikaa (Punaista, oranssia tai keltaista. Tai vaikka eriväriä. Aivan sama.)
1 sipuli (punasipuli toimii erinomaisesti tässä, tavallinenkin toki kelpaa)
Parsakaalia (Jep... luit oikein)
2 valkosipulin kynttä  (Enemmänkin voi laittaa)
Sektorillinen aurajuustoa (jos et ole "auravalveutunut" sektori = se kolmionmallinen paketti)
1 pussi pekonikuutioita (tai paketillinen pekonia jonka silppuat vaikka saksilla, vaihtoehtoisesti jotain muuta lihaa. Mielikuvitusta saa jälleen käyttää. Jos olet viherpipertäjä, jätä pekoni pois. Vaikka se onkin syntiä.)
Mustapippuria (täytyykö tähänkin laittaa sulkuihin jotain perään?)
Basilikaa tai persiljaa (molempi parempi)


Valmistus:


Viiiiiiiiillä paprikat brutaalisti halki karasta kantaan suunnassa. Poista paprikan "sisäelimet", eli siemenet ja kaiken muun, paprikan omasta väristä poikkeavan. Aseta puolikkaat uunivuokaan ja taiteile jokaisen puolikkaan pohjalle hieman paistettua pekonia. Tee täyte; Pilko sipuli pieneksi, nypi parsakaalista pieniä "haituvia", murenna basilikaa tai persiljaa sekaan n. ruokalusikallinen ja murskaa valkosipuli sekaan. Tunge tämä mössö paprokoihin, päälle hieman lisää pekonisilppua, ripaukset mustapippuria ja sen jälkeen jemmaat paprikoiden uudet sisukset murustellulla Aurajuustolla. Mitä enemmän, sen parempi, kuten niin monessa elämän parhaista hetkistä.


 Uuni 175 asteeseen, uunivuoka ottamaan lämpöä ja kuolaa puoli tuntia. 


Odetellessa ja syödessä voi helliä samalla korviaan Pyramazen biisillä Ghost Light... \,,/

Aina vähän voi piirakkaa haukata...

Päivät kuluu, vuosi etenee ja välillä pitäisi keretä blogiakin päivittää. Ehkä kiireisin alkuvuosi allekirjoittaneen elämässä, mutta koska nopeat liikkeet on näyttäviä ja vauhti korjaa virheet niin ei syytä paniikkiin. 

Sain palautteena niin kovan ukaasin isolta karvanaamaiselta Jyväskyläläiseltä portsari/baarimikolta, että se täytyy ottaa tosissaan (kiitos Kalle). Täytyy kuulemma kirjoittaa jotain leipomisesta... Turpaan leipominen ilmeisesti ei ollut kyseessä, mutta ongelma on siinä, etten vain koskaan ole ollut kovinkaan kiinnostunut leipomispuolesta. Pullapitkon ja kääretortun osaa vääntää, pannukakusta puhumattakaan (pannukakku tulee helposti kaikesta missä joutuu leikkimään jauhojen ja hiivan kanssa), mutta laitetaan nyt edes jotain suolaista "leipomusta" kehiin...

Piirakansyrjää tarjolla

Ainekset:

1/2 purkillista maitorahkaa

125g Voita

2dl Vehnäjauhoja

1tl leivinjauhetta

(täytteet omavalintaisia, tässä vain yksi ehdotus)

n.150g palvikinkkua (pekonikin käy oikein hyvin)

Pussillinen omavalintaista juustoraastetta

3 kananmunaa

2dl kermaa (ruokakermakin menee hätätapauksessa)

1dl maitoa

Mustapippuria

paprikajauhetta tai chilijauhetta mieltymyksen mukaan

ruohosipulia tai persiljasilppua

Valmistus:

Anna voin pehmetä tai käytä vaikka mikrossa hetki, jotta voit helposti sekoittaa sen. Täräytä samaan kulhoon maitorahkapurkin puolikas ja voi, sekoita räväkästi ja heitä perään jauhot ja leivinjauhe. Voitele vuoka tai pistä voipaperi alle jos haluat päästä vähemmällä tiskauksella kuten Leka. Vuoraa vuoka taikinalla reunoja myöten, levitä pohjalle täytteet eli kinkku tässä tapauksessa kinkku ja juusto. Tee jossain astiassa kunnon vatkuli munista, kermasta, maidosta ja mausteista. Roiskaise satsi piirakka-aihion päälle ja ujuta tämän jälkeen vuoka uuniin 200 asteeseen. Anna paistua n. 40min. Jos uunisi on ärhäkkä, peitä puolessa välissä paistoa leivinpaperilla niin ei tummu liikaa.

Variaatioita voi kehitellä, esim. pekoni, parsakaali toimii mainiosti, kebab ja ananas... kokeile itse mikä parhaalta tuntuu.

Ohessa Leka suosittelee kuunneltavaksi esim. edesmenneen kitarasankarivirtuoosi Gary Mooren tuotantoa, alkuun vaikkapa After the War...

Rokkia ja piirakansyrjää. Eikös mies niillä pärjää jo pitkälle. \,,/

Sekoitetaan possua, talvi, banaania ja kaukokaipuu...

NYT alkaisi taas olemaan aika nostaa kytkintä kohti sinisenä kimmeltävää merta, huojuvia palmuja ja mestoja missä naiset eivät ole kääriytyneet kahteentoista vaatekertaan, vaan lantion kaarta pääsee ihailemaan ilman massiivista mielikuvitustakin. Aurinkorasvaa naamariin, sisäisen palamisen ehkäisevää viilentävää virvoketta ja eksoottista evästä lautaselle. Kiitoooos!

Lekan kaukokaipuu alkaa saada suorastaan hermeettisiä piirteitä, joten täytyy lieventää sisäistä talvituskaa edes eväällä joka luo mielikuvia jostain paremmasta.

Possuista banaania

Ainekset:

Oliiviöljyä 

noin puolikiloa possunsuikaleita 

3 valkosipulinkynttä

chiliä 

1 sipuli

currya 

Tölkillinen kookosmaitoa  

2 rkl soijakastiketta 

2 rkl limemehua 

1 iso banaani

Valmistus:

Silppua sipuli! Pannu ja öljy kuumaksi, ripottele hiukan chiliä pannulle ja ruskista possu. Sipulit perään ja pienennä levyä ainakin vitoselle. Lisää noin teelusikallinen chiliä (jos käytät tuoretta niin kokonainen palko menee kevyesti) ja noin ruokalusikallinen currya. Sekoittele evään alkua hetken aikaa ja luirauta kookosmaito sekaan. Kannattaa huuhtaista purkki tilkalla vettä, niin saa kaiken herkun talteen. Soijasoosi ja limemehu sekaan, kansi päälle, hella ykköselle tai kakkoselle tehosta riippuen ja anna muhia puolisen tuntia. Ennen evästystä ota apinanherkku (siis banaani) viipaloi se ja sekoita teokseesi. Pannu sivuun hellalta anna tekeytyä hetki. Satsin voi koristella esim. cashew pähkinöillä ja parilla persiljan huitulalla. Jos eväs tuntuu suolattomalta, paikkaa soijakastikkeella tai ripauksella suolaa.

Nautitaan esim. basmatiriisin kera ja ohessa voi kuunnella jotain kesäistä rokettia, kuten vaikka Mr. Danzigin - Dirty Black Summeria... \,,/

Jos tämä on uusi vuosi, mitä eroa sillä on vanhaan?

Jauuuuuuuuuh!!! Niin meni talvipäivänseisaus, uusi vuosi ja loppiainen... Taukoa pidetty, nyt voi jatkaa taas urakalla. 


Missä tilanteessa vuosi vaihtui? Summa summarum. Epäpäteviä poliitikkoja, uutta polttoainetta joka on vaarallista, lintujen ja kalojen massakuolemia, jälleen joku kristillinen hihhulilahko manaa maailmanloppua jo tälle vuodelle, verotus kovenee, tulot pienenevät ja elämme holhousyhteiskunnassa... Eli siis kuka suomeksi sanottuna jaksaa aukoa päätään ja toivottaa "hyvää" uuttavuotta...  Älkää nyt edes aloittako. Jos mm. Päivi Räsänen on eduskunnassa, Leka väittää, että Hamlettia mukaellen, Suomen maassa on jotain mätää. Puhumattakaan monesta muusta asiasta, mutta ehkä emme syvenny näihin.


Kaksi asiaa mihin sentään tänäkin vuonna voi luottaa on Metallimusiikki ja oikea ruoka!


Aloitetaan kevyesti täytetyllä lihamurekkeella...


Ainekset:
600g sikanauta jauhelihaa
1 sipulikeittopussi (tai 1 iso sipuli kuullotettuna ja pieneksi silvottuna)
2 kananmunaa
1tl mustapippurirouhetta
1tl paprikajauhe
2tl grillimauste
(optiona tottakai myös chili tai cayannejauhetta 1tl)
savujuustoa
(pekonikuutioita)
1 pieni purkki herkkusieniä
korppujauhoa
1/2dl vesi
Ketsuppia


Valmistus:
Uuni 200 asteeseen lämpiämään ja sillävälin ehdit hyvin pyöräyttää murekkeen kasaan. Ota sen kokoinen astia mihin saat kaikki ainekset sopimaan, pläjäytä ekana sian ja naudan mureaksi jauhettu sekoitelma astiaan ja kumoa heti perään sipulikeittopussi. Sekoita nämä suurinpiirtein, lisää mausteet, riko kananmunat sekaan, pari rkl ketsuppia, vesi ja 4-5rkl korppujauhoja. Sekoita uudelleen ihan käsin ja naatiskele ihanasta lihan ja muiden mälvättävien ainesosien fiiliksestä kourassasi. Kun satsi on hyvin sekoitettu, ota sen kokoinen uunivuoka hollille että saat kääryläisen mahtumaan mukavasti. Repäise saman levyinen/pituinen leivinpaperin pala ja levittele taikina siihen kuten kääretorttua tekisit. Kun lätkä on edessäsi, aloita täyttäminen. Savujuustoviipaleita ja herkkusienet (+pekonikuutiot), siten ettet täytä laattaa aivan täyteen vaan jätä ainakin 10cm yläpäästä tyhjäksi. Kun täytteet on ladottu ala rullaamaan tekelettä kiinni leivinpaperia avuksi käyttäen. (muista ottaa leivinpaperi siis välistä pois) Koita saada rullasta kiinteä. Kostuta sormia vedessä ja painele saumat ja rullan päädyt kiinni. Aseta pötkö uunivuokaan, levittele hieman ketsuppia päälle ja ripottele pinnalle vielä 1rkl korppujauhoa tasaisesti.


Kun uuni on lämmin, pudota lämpötila samantien 175 asteeseen ja junttaa mureke uuniin! Anna kypsyä kolmisen varttia ja sitten syömään.


Ruokamusiikiksi ja vuoden aloittajaiseksi ehdotan Megadethin biisiä Countdown to Extinction... jokainen saa sitten ajatella lyriikoita ihan miten haluaa ja miten hitossa ne liittyvät mitenkään mihinkään. Kuten uuteen vuoteen tai murekkeeseen. Aivan sama. Hyvä biisi! \,,/