Voiiiiiiiiiiiii... ...leipäkakku.

Mosh!

Nyt täytyy jo Lekankin nöyrtyä hiukan ja pyytää aavistuksenomaisesti anteeksi blogihiljaisuuttani. Sekä kesä, että syksy menivät niin käsittämätöntä vauhtia, että vaikka hyviä reseptejä on jopa valmiina, olisi pitänyt saada aikaiseksi kirjata ne tännekin...

Vuosi lisää tuli sekä Lekalle, että blogille. Hulinaa on ollut molemmilla, joskin blogi on ottanut ehkä rauhallisemmin. Omasta iästä ei niinkään väliä, mutta blogilla melkein 18000 lukukertaa hiukan reilussa vuodessa, on sellainen täräys, että pitää Lekankin jo hiukan hymyillä.

Lekan keittiön facebookryhmässä kyseltiin synttärikakkua, joten tässä tulee...

Ei ole salaisuus, että Lekalla saattaa olla pieni fiksaatio voileipäkakkuihin ja jos sellainen daami löytyy, joka osaa moisen vääntää taidolla ja tunteella, saattaa Lekakin jäädä sanattomaksi... Itse en kuitenkaan perinteistä voileipäkakkua ole mitenkään loistava vääntämään, mutta kun - seuraavaksi mediaseksikäs sana - innovaatioita aina haetaan, niin tässä sellainen... Miksei mistään löydy lämpimän voileipäkakun ohjetta??? Tai no... nyt löytyy.

Lämmin voileipäkakku


Ainekset:
2 pakettia paahtoleipää (ihan oman mielen mukaan)
Metwurstia reilu paketillinen
Pekonia paketillinen
2 paprikaa (esim. punainen ja keltainen)
1 rasiallinen kanafileitä (3-6kpl)
Kermaviili
Ketsuppia
BBQ kastiketta
1 sipuli
1 purkki ananasta
Chiliä
1pkt Cheddar (sulate)juustoviipaleita
400-500g juustoraastetta
3 valkosipulin kynttä
basilikaa ja oreganoa

Valmistus:


Pidä alkuun hiljainen hetki tuijottaen suu auki ruoka-ainesmäärää ja yritä kuvitella miltä tämä "ruogasmi" tulee lopulta maistumaan.

Heti alkuun uuni 150 asteeseen, joten ehtii lämpiämään siihen mennessä, että tämä eväs on valmis ottamaan kuumuutta.

Heitä kanafileet leikkuulaudalle ja täryytä vaikka nyrkillä littanammaksi, kuten entinen ylä-aste kiusaaja konsanaan. Älä kuitenkaan intoudu, tarkoitus ei ole muussata fileitä syvässä miehisyyden tunnossa, vaan vain hiukan ohentaa. Puukko käpälään ja ratko fileet siten, että saat niistä kuusi puolikasta. Paista kotkottajan palat (ei mahdollista naisystävääsi vaan se siivekäs kana) pannulla ja laita odottamaan vuoroaan.

Paahtoleipä käsittelyyn seuraavaksi. Ota uunipelti, levitä siihen leivinpaperi ja lätki leipäpaloja leivinpaperin päälle. Kuusi palaa per kerros, eli 2x3 muodostelma (ks. kuva 1.) Voit puukottaa leipien kantteja pois sisäreunoilta, jos haluat kakun pohjasta tiiviimmän, mutta jos se tuntuu hienostelulta unohda. Ketsuppia pohjalle, ja metukkaa päälle ihan miehekkäästi ja pilko vielä sipuli metukan päälle...  (kuva 2)

Kuva 1. "Pohjakerros"

Kuva 2. "Ensitäytteet"

Kun "pohjakerros" on sen oloinen, että omasta mielestä voi siirtyä seuraavaan, murskaa valkosipulin kynnet kermaviiliin, asettele uusi leipäkerros ensimmäisen päälle, levitä kermaviilivalkosipulimäski toisen kerroksen päälle, aseta jokaisen leipäpalan päälle palanen kanafilettä, uusi kerros leipää ja mennään siirrytään kerros numero kolmoseen... "Kanakerroksesta" ottamani foto, oli jotain luokkaa ylivalottuneen, epäselvän ja tärähteneen välillä, joten unohdamme sen ihan suosiolla. Kyllä unohdamme!  Hiljaa siellä...

Seuraavaan kerrokseen lorotellaan BBQ soosia pohjalle, kuten ketsuppia ekaan... tämän päälle runsaalla, reippaalla, sekä ripeällä otteella juusoraastetta, mutta älä käytä aivan kaikkea. Asettele pekoniviipaleet juuston päälle, silvo paprikat, heitä ne pekonin päälle, chili myös tähän kastikkeena, rouheena, jauheena tai ihan missä vaan muodossa (katso kuva 3.) ja siirry seuraavaan kerrokseen. (kyllä tiedän että on ikävää härnätä pekonia kasveilla, mutta kestä se kuin mies. Antaa hyvän maun nimittäin...) 

Kuva 3. Pekonin ja paprikan showdown

"Kansi kiinni, omaiset on nähneet", totesi jo aikanaan hauturi. Eli vielä kerros leipää, kostuta ne ananasmehulla, heitä vielä muutama metukkaslaissi ja ananasrenkulaanpuolikkaat päälle, ripottele loppu juustoraaste ja peitä koko komeus cheddarviipaleilla, joiden päälle vielä hiukan basilikaa ja oreganoa... (ks. kuvat 4 ja 5)

Kuva 4. Loput roippeet...

Kuva 5. Kohta otetaan lämpöä...

Uuniin ottamaan lämpöä 150 asteeseen noin 45min, mutta tarkasta välillä, ettei tummu liikaa. Jos näyttää siltä, laita löyhästi päälle vielä toinen leivinpaperi...

Uunista ulos, lautaselle, volymet kaakkoon ja synttärin kunniaksi Eric Sagen mainiotakin mainiompi Birhday Party Song (älä tukehdu evääseen jos tuijotat samalla videota). Tämä mättö on sitten todella täyttävää, joten vaikkei tosimiehellä ystäviä olekaan, pyydä pari tuttua avittamaan evään kanssa... \,,/

PS. Valmiista tuotoksesta läpileikkauskuva vielä naamakirjassa, osoitteessa https://www.facebook.com/groups/265255760185707/